haukotus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: hau‧ko‧tus
  • IPA(key): /ˈhɑukotus/

Noun[edit]

haukotus

  1. yawn

Declension[edit]

Inflection of haukotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative haukotus haukotukset
genitive haukotuksen haukotusten
haukotuksien
partitive haukotusta haukotuksia
illative haukotukseen haukotuksiin
singular plural
nominative haukotus haukotukset
accusative nom.? haukotus haukotukset
gen. haukotuksen
genitive haukotuksen haukotusten
haukotuksien
partitive haukotusta haukotuksia
inessive haukotuksessa haukotuksissa
elative haukotuksesta haukotuksista
illative haukotukseen haukotuksiin
adessive haukotuksella haukotuksilla
ablative haukotukselta haukotuksilta
allative haukotukselle haukotuksille
essive haukotuksena haukotuksina
translative haukotukseksi haukotuksiksi
instructive haukotuksin
abessive haukotuksetta haukotuksitta
comitative haukotuksineen