hiivintä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

hiipiä +‎ -ntä

Noun[edit]

hiivintä

  1. sneaking, tiptoeing

Declension[edit]

Inflection of hiivintä (Kotus type 9/kala, nt-nn gradation)
nominative hiivintä hiivinnät
genitive hiivinnän hiivintöjen
partitive hiivintää hiivintöjä
illative hiivintään hiivintöihin
singular plural
nominative hiivintä hiivinnät
accusative nom. hiivintä hiivinnät
gen. hiivinnän
genitive hiivinnän hiivintöjen
hiivintäinrare
partitive hiivintää hiivintöjä
inessive hiivinnässä hiivinnöissä
elative hiivinnästä hiivinnöistä
illative hiivintään hiivintöihin
adessive hiivinnällä hiivinnöillä
ablative hiivinnältä hiivinnöiltä
allative hiivinnälle hiivinnöille
essive hiivintänä hiivintöinä
translative hiivinnäksi hiivinnöiksi
instructive hiivinnöin
abessive hiivinnättä hiivinnöittä
comitative hiivintöineen