hiljainen hetki

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Noun

[edit]

hiljainen hetki

  1. moment of silence

Declension

[edit]
Inflection of hiljainen hetki (Kotus type 51/nuoripari)
nominative hiljainen hetki hiljaiset hetket
genitive hiljaisen hetken hiljaisten hetkien
hiljaisien hetkien
partitive hiljaista hetkeä hiljaisia hetkiä
illative hiljaiseen hetkeen hiljaisiin hetkiin
singular plural
nominative hiljainen hetki hiljaiset hetket
accusative nom. hiljainen hetki hiljaiset hetket
gen. hiljaisen hetken
genitive hiljaisen hetken hiljaisten hetkien
hiljaisien hetkien
partitive hiljaista hetkeä hiljaisia hetkiä
inessive hiljaisessa hetkessä hiljaisissa hetkissä
elative hiljaisesta hetkestä hiljaisista hetkistä
illative hiljaiseen hetkeen hiljaisiin hetkiin
adessive hiljaisella hetkellä hiljaisilla hetkillä
ablative hiljaiselta hetkeltä hiljaisilta hetkiltä
allative hiljaiselle hetkelle hiljaisille hetkille
essive hiljaisena hetkenä hiljaisina hetkinä
translative hiljaiseksi hetkeksi hiljaisiksi hetkiksi
abessive hiljaisetta hetkettä hiljaisitta hetkittä
instructive hiljaisin hetkin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hiljainen hetki (Kotus type 51/nuoripari)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hiljainen hetkeni hiljaiset hetkeni
accusative nom. hiljainen hetkeni hiljaiset hetkeni
gen. hiljaisen hetkeni
genitive hiljaisen hetkeni hiljaisten hetkieni
hiljaisien hetkieni
partitive hiljaista hetkeäni hiljaisia hetkiäni
inessive hiljaisessa hetkessäni hiljaisissa hetkissäni
elative hiljaisesta hetkestäni hiljaisista hetkistäni
illative hiljaiseen hetkeeni hiljaisiin hetkiini
adessive hiljaisella hetkelläni hiljaisilla hetkilläni
ablative hiljaiselta hetkeltäni hiljaisilta hetkiltäni
allative hiljaiselle hetkelleni hiljaisille hetkilleni
essive hiljaisena hetkenäni hiljaisina hetkinäni
translative hiljaiseksi hetkekseni hiljaisiksi hetkikseni
abessive hiljaisetta hetkettäni hiljaisitta hetkittäni
instructive
comitative hiljaisine hetkineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hiljainen hetkesi hiljaiset hetkesi
accusative nom. hiljainen hetkesi hiljaiset hetkesi
gen. hiljaisen hetkesi
genitive hiljaisen hetkesi hiljaisten hetkiesi
hiljaisien hetkiesi
partitive hiljaista hetkeäsi hiljaisia hetkiäsi
inessive hiljaisessa hetkessäsi hiljaisissa hetkissäsi
elative hiljaisesta hetkestäsi hiljaisista hetkistäsi
illative hiljaiseen hetkeesi hiljaisiin hetkiisi
adessive hiljaisella hetkelläsi hiljaisilla hetkilläsi
ablative hiljaiselta hetkeltäsi hiljaisilta hetkiltäsi
allative hiljaiselle hetkellesi hiljaisille hetkillesi
essive hiljaisena hetkenäsi hiljaisina hetkinäsi
translative hiljaiseksi hetkeksesi hiljaisiksi hetkiksesi
abessive hiljaisetta hetkettäsi hiljaisitta hetkittäsi
instructive
comitative hiljaisine hetkinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hiljainen hetkemme hiljaiset hetkemme
accusative nom. hiljainen hetkemme hiljaiset hetkemme
gen. hiljaisen hetkemme
genitive hiljaisen hetkemme hiljaisten hetkiemme
hiljaisien hetkiemme
partitive hiljaista hetkeämme hiljaisia hetkiämme
inessive hiljaisessa hetkessämme hiljaisissa hetkissämme
elative hiljaisesta hetkestämme hiljaisista hetkistämme
illative hiljaiseen hetkeemme hiljaisiin hetkiimme
adessive hiljaisella hetkellämme hiljaisilla hetkillämme
ablative hiljaiselta hetkeltämme hiljaisilta hetkiltämme
allative hiljaiselle hetkellemme hiljaisille hetkillemme
essive hiljaisena hetkenämme hiljaisina hetkinämme
translative hiljaiseksi hetkeksemme hiljaisiksi hetkiksemme
abessive hiljaisetta hetkettämme hiljaisitta hetkittämme
instructive
comitative hiljaisine hetkinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hiljainen hetkenne hiljaiset hetkenne
accusative nom. hiljainen hetkenne hiljaiset hetkenne
gen. hiljaisen hetkenne
genitive hiljaisen hetkenne hiljaisten hetkienne
hiljaisien hetkienne
partitive hiljaista hetkeänne hiljaisia hetkiänne
inessive hiljaisessa hetkessänne hiljaisissa hetkissänne
elative hiljaisesta hetkestänne hiljaisista hetkistänne
illative hiljaiseen hetkeenne hiljaisiin hetkiinne
adessive hiljaisella hetkellänne hiljaisilla hetkillänne
ablative hiljaiselta hetkeltänne hiljaisilta hetkiltänne
allative hiljaiselle hetkellenne hiljaisille hetkillenne
essive hiljaisena hetkenänne hiljaisina hetkinänne
translative hiljaiseksi hetkeksenne hiljaisiksi hetkiksenne
abessive hiljaisetta hetkettänne hiljaisitta hetkittänne
instructive
comitative hiljaisine hetkinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hiljainen hetkensä hiljaiset hetkensä
accusative nom. hiljainen hetkensä hiljaiset hetkensä
gen. hiljaisen hetkensä
genitive hiljaisen hetkensä hiljaisten hetkiensä
hiljaisien hetkiensä
partitive hiljaista hetkeään
hiljaista hetkeänsä
hiljaisia hetkiään
hiljaisia hetkiänsä
inessive hiljaisessa hetkessään
hiljaisessa hetkessänsä
hiljaisissa hetkissään
hiljaisissa hetkissänsä
elative hiljaisesta hetkestään
hiljaisesta hetkestänsä
hiljaisista hetkistään
hiljaisista hetkistänsä
illative hiljaiseen hetkeensä hiljaisiin hetkiinsä
adessive hiljaisella hetkellään
hiljaisella hetkellänsä
hiljaisilla hetkillään
hiljaisilla hetkillänsä
ablative hiljaiselta hetkeltään
hiljaiselta hetkeltänsä
hiljaisilta hetkiltään
hiljaisilta hetkiltänsä
allative hiljaiselle hetkelleen
hiljaiselle hetkellensä
hiljaisille hetkilleen
hiljaisille hetkillensä
essive hiljaisena hetkenään
hiljaisena hetkenänsä
hiljaisina hetkinään
hiljaisina hetkinänsä
translative hiljaiseksi hetkekseen
hiljaiseksi hetkeksensä
hiljaisiksi hetkikseen
hiljaisiksi hetkiksensä
abessive hiljaisetta hetkettään
hiljaisetta hetkettänsä
hiljaisitta hetkittään
hiljaisitta hetkittänsä
instructive
comitative hiljaisine hetkineen
hiljaisine hetkinensä