hetki

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Estonian[edit]

Noun[edit]

hetki

  1. partitive plural of hetk

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *hetki, from Proto-Uralic *čäčke. Cognate with Estonian hetk.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈhetki/, [ˈhe̞t̪ki]
  • (file)
  • Rhymes: -etki
  • Syllabification: het‧ki

Noun[edit]

hetki

  1. moment (particular point of time)
    Missä olit sillä hetkellä, kun..
    Where were you at the moment when..
  2. moment, minute (brief, unspecified amount of time)
    viime hetki
    last minute
    Työ vie vain hetken.
    The job is just going to take a minute.
    Hän kiinnostui vain hetkeksi, ja muutti sitten mielensä.
    She was only interested for a minute, then changed her mind.
    Saavun hetken päästä.
    I will be there in a minute.
    Tämä vie vain hetken ajastanne.
    This will only take a minute of your time.
  3. (religion, biblical) hour
    Yhdennellätoista hetkellä
    At the eleventh hour

Declension[edit]

Inflection of hetki (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative hetki hetket
genitive hetken hetkien
partitive hetkeä hetkiä
illative hetkeen hetkiin
singular plural
nominative hetki hetket
accusative nom. hetki hetket
gen. hetken
genitive hetken hetkien
partitive hetkeä hetkiä
inessive hetkessä hetkissä
elative hetkestä hetkistä
illative hetkeen hetkiin
adessive hetkellä hetkillä
ablative hetkeltä hetkiltä
allative hetkelle hetkille
essive hetkenä hetkinä
translative hetkeksi hetkiksi
instructive hetkin
abessive hetkettä hetkittä
comitative hetkineen
Possessive forms of hetki (type ovi)
possessor singular plural
1st person hetkeni hetkemme
2nd person hetkesi hetkenne
3rd person hetkensä

Derived terms[edit]

Anagrams[edit]