hetki

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *hetki. Cognate with Estonian hetki.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

hetki

  1. moment (particular point of time)
    Missä olit sillä hetkellä, kun..
    Where were you at the moment when..
  2. moment, minute (brief, unspecified amount of time)
    viime hetki
    last minute
    Työ vie vain hetken.
    The job is just going to take a minute.
    Hän kiinnostui vain hetkeksi, ja muutti sitten mielensä.
    She was only interested for a minute, then changed her mind.
    Saavun hetken päästä.
    I will be there in a minute.
    Tämä vie vain hetken ajastanne.
    This will only take a minute of your time.

Declension[edit]

Inflection of hetki (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative hetki hetket
genitive hetken hetkien
partitive hetkeä hetkiä
illative hetkeen hetkiin
singular plural
nominative hetki hetket
accusative nom.? hetki hetket
gen. hetken
genitive hetken hetkien
partitive hetkeä hetkiä
inessive hetkessä hetkissä
elative hetkestä hetkistä
illative hetkeen hetkiin
adessive hetkellä hetkillä
ablative hetkeltä hetkiltä
allative hetkelleˣ hetkilleˣ
essive hetkenä hetkinä
translative hetkeksi hetkiksi
instructive hetkin
abessive hetkettä hetkittä
comitative hetkineen

Derived terms[edit]

Anagrams[edit]