hillitön

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

hillitä +‎ -tön

Adjective[edit]

hillitön  (comparative hillittömämpi, superlative hillittömin)

  1. unrestrained

Declension[edit]

Inflection of hillitön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative hillitön hillittömät
genitive hillittömän hillittömien
partitive hillitöntä hillittömiä
illative hillittömään hillittömiin
singular plural
nominative hillitön hillittömät
accusative nom.? hillitön hillittömät
gen. hillittömän
genitive hillittömän hillittömien
hillitöntenrare
partitive hillitöntä hillittömiä
inessive hillittömässä hillittömissä
elative hillittömästä hillittömistä
illative hillittömään hillittömiin
adessive hillittömällä hillittömillä
ablative hillittömältä hillittömiltä
allative hillittömälleˣ hillittömilleˣ
essive hillittömänä hillittöminä
translative hillittömäksi hillittömiksi
instructive hillittömin
abessive hillittömättä hillittömittä
comitative hillittömine

Derived terms[edit]