huhupuhe

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

huhu +‎ puhe

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈhuhuˌpuheˣ/, [ˈhuhuˌpuɦe̞(ʔ)]
  • Rhymes: -uhe
  • Syllabification: hu‧hu‧pu‧he

Noun[edit]

huhupuhe

  1. (law) hearsay
  2. scuttlebutt

Declension[edit]

Inflection of huhupuhe (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative huhupuhe huhupuheet
genitive huhupuheen huhupuheiden
huhupuheitten
partitive huhupuhetta huhupuheita
illative huhupuheeseen huhupuheisiin
huhupuheihin
singular plural
nominative huhupuhe huhupuheet
accusative nom. huhupuhe huhupuheet
gen. huhupuheen
genitive huhupuheen huhupuheiden
huhupuheitten
partitive huhupuhetta huhupuheita
inessive huhupuheessa huhupuheissa
elative huhupuheesta huhupuheista
illative huhupuheeseen huhupuheisiin
huhupuheihin
adessive huhupuheella huhupuheilla
ablative huhupuheelta huhupuheilta
allative huhupuheelle huhupuheille
essive huhupuheena huhupuheina
translative huhupuheeksi huhupuheiksi
instructive huhupuhein
abessive huhupuheetta huhupuheitta
comitative huhupuheineen
Possessive forms of huhupuhe (type hame)
possessor singular plural
1st person huhupuheeni huhupuheemme
2nd person huhupuheesi huhupuheenne
3rd person huhupuheensa