huikkaus
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
[edit]Etymology
[edit]Pronunciation
[edit]Noun
[edit]huikkaus
- calling out (announcing or vocalizing audibly)
Declension
[edit]Inflection of huikkaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | huikkaus | huikkaukset | ||
genitive | huikkauksen | huikkausten huikkauksien | ||
partitive | huikkausta | huikkauksia | ||
illative | huikkaukseen | huikkauksiin | ||
singular | plural | |||
nominative | huikkaus | huikkaukset | ||
accusative | nom. | huikkaus | huikkaukset | |
gen. | huikkauksen | |||
genitive | huikkauksen | huikkausten huikkauksien | ||
partitive | huikkausta | huikkauksia | ||
inessive | huikkauksessa | huikkauksissa | ||
elative | huikkauksesta | huikkauksista | ||
illative | huikkaukseen | huikkauksiin | ||
adessive | huikkauksella | huikkauksilla | ||
ablative | huikkaukselta | huikkauksilta | ||
allative | huikkaukselle | huikkauksille | ||
essive | huikkauksena | huikkauksina | ||
translative | huikkaukseksi | huikkauksiksi | ||
abessive | huikkauksetta | huikkauksitta | ||
instructive | — | huikkauksin | ||
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading
[edit]- “huikkaus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02