hulluttelu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

hullutella +‎ -u

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈhulːutːelu/, [ˈhulːut̪ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Syllabification: hul‧lut‧te‧lu

Noun[edit]

hulluttelu

  1. fooling around

Declension[edit]

Inflection of hulluttelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative hulluttelu hulluttelut
genitive hulluttelun hulluttelujen
hullutteluiden
hullutteluitten
partitive hulluttelua hullutteluja
hullutteluita
illative hullutteluun hullutteluihin
singular plural
nominative hulluttelu hulluttelut
accusative nom. hulluttelu hulluttelut
gen. hulluttelun
genitive hulluttelun hulluttelujen
hullutteluiden
hullutteluitten
partitive hulluttelua hullutteluja
hullutteluita
inessive hulluttelussa hullutteluissa
elative hulluttelusta hullutteluista
illative hullutteluun hullutteluihin
adessive hulluttelulla hullutteluilla
ablative hulluttelulta hullutteluilta
allative hulluttelulle hullutteluille
essive hullutteluna hullutteluina
translative hullutteluksi hullutteluiksi
instructive hullutteluin
abessive hulluttelutta hullutteluitta
comitative hullutteluineen
Possessive forms of hulluttelu (type palvelu)
possessor singular plural
1st person hullutteluni hulluttelumme
2nd person hulluttelusi hulluttelunne
3rd person hulluttelunsa