huvittaminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

huvittaa +‎ -minen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈhuʋitːɑminen/, [ˈhuʋit̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): hu‧vit‧ta‧mi‧nen

Noun[edit]

huvittaminen

  1. verbal noun of huvittaa
    1. amusing
    2. feeling like (doing something)

Declension[edit]

Inflection of huvittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative huvittaminen huvittamiset
genitive huvittamisen huvittamisten
huvittamisien
partitive huvittamista huvittamisia
illative huvittamiseen huvittamisiin
singular plural
nominative huvittaminen huvittamiset
accusative nom. huvittaminen huvittamiset
gen. huvittamisen
genitive huvittamisen huvittamisten
huvittamisien
partitive huvittamista huvittamisia
inessive huvittamisessa huvittamisissa
elative huvittamisesta huvittamisista
illative huvittamiseen huvittamisiin
adessive huvittamisella huvittamisilla
ablative huvittamiselta huvittamisilta
allative huvittamiselle huvittamisille
essive huvittamisena huvittamisina
translative huvittamiseksi huvittamisiksi
abessive huvittamisetta huvittamisitta
instructive huvittamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of huvittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative huvittamiseni huvittamiseni
accusative nom. huvittamiseni huvittamiseni
gen. huvittamiseni
genitive huvittamiseni huvittamisteni
huvittamisieni
partitive huvittamistani huvittamisiani
inessive huvittamisessani huvittamisissani
elative huvittamisestani huvittamisistani
illative huvittamiseeni huvittamisiini
adessive huvittamisellani huvittamisillani
ablative huvittamiseltani huvittamisiltani
allative huvittamiselleni huvittamisilleni
essive huvittamisenani huvittamisinani
translative huvittamisekseni huvittamisikseni
abessive huvittamisettani huvittamisittani
instructive
comitative huvittamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative huvittamisesi huvittamisesi
accusative nom. huvittamisesi huvittamisesi
gen. huvittamisesi
genitive huvittamisesi huvittamistesi
huvittamisiesi
partitive huvittamistasi huvittamisiasi
inessive huvittamisessasi huvittamisissasi
elative huvittamisestasi huvittamisistasi
illative huvittamiseesi huvittamisiisi
adessive huvittamisellasi huvittamisillasi
ablative huvittamiseltasi huvittamisiltasi
allative huvittamisellesi huvittamisillesi
essive huvittamisenasi huvittamisinasi
translative huvittamiseksesi huvittamisiksesi
abessive huvittamisettasi huvittamisittasi
instructive
comitative huvittamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative huvittamisemme huvittamisemme
accusative nom. huvittamisemme huvittamisemme
gen. huvittamisemme
genitive huvittamisemme huvittamistemme
huvittamisiemme
partitive huvittamistamme huvittamisiamme
inessive huvittamisessamme huvittamisissamme
elative huvittamisestamme huvittamisistamme
illative huvittamiseemme huvittamisiimme
adessive huvittamisellamme huvittamisillamme
ablative huvittamiseltamme huvittamisiltamme
allative huvittamisellemme huvittamisillemme
essive huvittamisenamme huvittamisinamme
translative huvittamiseksemme huvittamisiksemme
abessive huvittamisettamme huvittamisittamme
instructive
comitative huvittamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative huvittamisenne huvittamisenne
accusative nom. huvittamisenne huvittamisenne
gen. huvittamisenne
genitive huvittamisenne huvittamistenne
huvittamisienne
partitive huvittamistanne huvittamisianne
inessive huvittamisessanne huvittamisissanne
elative huvittamisestanne huvittamisistanne
illative huvittamiseenne huvittamisiinne
adessive huvittamisellanne huvittamisillanne
ablative huvittamiseltanne huvittamisiltanne
allative huvittamisellenne huvittamisillenne
essive huvittamisenanne huvittamisinanne
translative huvittamiseksenne huvittamisiksenne
abessive huvittamisettanne huvittamisittanne
instructive
comitative huvittamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative huvittamisensa huvittamisensa
accusative nom. huvittamisensa huvittamisensa
gen. huvittamisensa
genitive huvittamisensa huvittamistensa
huvittamisiensa
partitive huvittamistaan
huvittamistansa
huvittamisiaan
huvittamisiansa
inessive huvittamisessaan
huvittamisessansa
huvittamisissaan
huvittamisissansa
elative huvittamisestaan
huvittamisestansa
huvittamisistaan
huvittamisistansa
illative huvittamiseensa huvittamisiinsa
adessive huvittamisellaan
huvittamisellansa
huvittamisillaan
huvittamisillansa
ablative huvittamiseltaan
huvittamiseltansa
huvittamisiltaan
huvittamisiltansa
allative huvittamiselleen
huvittamisellensa
huvittamisilleen
huvittamisillensa
essive huvittamisenaan
huvittamisenansa
huvittamisinaan
huvittamisinansa
translative huvittamisekseen
huvittamiseksensa
huvittamisikseen
huvittamisiksensa
abessive huvittamisettaan
huvittamisettansa
huvittamisittaan
huvittamisittansa
instructive
comitative huvittamisineen
huvittamisinensa

Anagrams[edit]