huvittaa

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index hu)

Etymology[edit]

From the noun hupi.

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: hu‧vit‧taa
  • Rhymes: kuvittaa
  • IPA(key): /ˈhuvitːɑː(ʔ)/

Verb[edit]

huvittaa

  1. (transitive) To amuse.
    Hänen sutkautuksensa huvittivat minua suuresti.
    Her quips greatly amused me.
  2. (transitive, monopersonal) partitive + 3rd-pers. singular = to feel (like doing), want (to do).
    Minua ei huvita lähteä.
    I don't want to go.

Conjugation[edit]

Inflection of huvittaa (Kotus type 53/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huvitan en huvita 1st sing. olen huvittanut en ole huvittanut
2nd sing. huvitat et huvita 2nd sing. olet huvittanut et ole huvittanut
3rd sing. huvittaa ei huvita 3rd sing. on huvittanut ei ole huvittanut
1st plur. huvitamme emme huvita 1st plur. olemme huvittaneet emme ole huvittaneet
2nd plur. huvitatte ette huvita 2nd plur. olette huvittaneet ette ole huvittaneet
3rd plur. huvittavat eivät huvita 3rd plur. ovat huvittaneet eivät ole huvittaneet
passive huvitetaan ei huviteta passive on huvitettu ei ole huvitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huvitin en huvittanut 1st sing. olin huvittanut en ollut huvittanut
2nd sing. huvitit et huvittanut 2nd sing. olit huvittanut et ollut huvittanut
3rd sing. huvitti ei huvittanut 3rd sing. oli huvittanut ei ollut huvittanut
1st plur. huvitimme emme huvittaneet 1st plur. olimme huvittaneet emme olleet huvittaneet
2nd plur. huvititte ette huvittaneet 2nd plur. olitte huvittaneet ette olleet huvittaneet
3rd plur. huvittivat eivät huvittaneet 3rd plur. olivat huvittaneet eivät olleet huvittaneet
passive huvitettiin ei huvitettu passive oli huvitettu ei ollut huvitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huvittaisin en huvittaisi 1st sing. olisin huvittanut en olisi huvittanut
2nd sing. huvittaisit et huvittaisi 2nd sing. olisit huvittanut et olisi huvittanut
3rd sing. huvittaisi ei huvittaisi 3rd sing. olisi huvittanut ei olisi huvittanut
1st plur. huvittaisimme emme huvittaisi 1st plur. olisimme huvittaneet emme olisi huvittaneet
2nd plur. huvittaisitte ette huvittaisi 2nd plur. olisitte huvittaneet ette olisi huvittaneet
3rd plur. huvittaisivat eivät huvittaisi 3rd plur. olisivat huvittaneet eivät olisi huvittaneet
passive huvitettaisiin ei huvitettaisi passive olisi huvitettu ei olisi huvitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. huvita älä huvita 2nd sing. ole huvittanut älä ole huvittanut
3rd sing. huvittakoon älköön huvittako 3rd sing. olkoon huvittanut älköön olko huvittanut
1st plur. huvittakaamme älkäämme huvittako 1st plur. olkaamme huvittaneet älkäämme olko huvittaneet
2nd plur. huvittakaa älkää huvittako 2nd plur. olkaa huvittaneet älkää olko huvittaneet
3rd plur. huvittakoot älkööt huvittako 3rd plur. olkoot huvittaneet älkööt olko huvittaneet
passive huvitettakoon älköön huvitettako passive olkoon huvitettu älköön olko huvitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huvittanen en huvittane 1st sing. lienen huvittanut en liene huvittanut
2nd sing. huvittanet et huvittane 2nd sing. lienet huvittanut et liene huvittanut
3rd sing. huvittanee ei huvittane 3rd sing. lienee huvittanut ei liene huvittanut
1st plur. huvittanemme emme huvittane 1st plur. lienemme huvittaneet emme liene huvittaneet
2nd plur. huvittanette ette huvittane 2nd plur. lienette huvittaneet ette liene huvittaneet
3rd plur. huvittanevat eivät huvittane 3rd plur. lienevät huvittaneet eivät liene huvittaneet
passive huvitettaneen ei huvitettane passive lienee huvitettu ei liene huvitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st huvittaa present huvittava huvitettava
long 1st2 huvittaakseen past huvittanut huvitettu
2nd inessive1 huvittaessa huvitettaessa agent1, 3 huvittama
instructive huvittaen negative huvittamaton
3rd inessive huvittamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative huvittamasta
illative huvittamaan
adessive huvittamalla
abessive huvittamatta
instructive huvittaman huvitettaman
4th nominative huvittaminen
partitive huvittamista
5th2 huvittamaisillaan

Anagrams[edit]