huvittua

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index hu)

Etymology[edit]

A passive verb, derived from the verb huvittaa.

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: hu‧vit‧tu‧a
  • IPA(key): /ˈhuvitːuɑ(ʔ)/

Verb[edit]

huvittua

  1. (intransitive) To be(come) amused.

Conjugation[edit]

Inflection of huvittua (Kotus type 52/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huvitun en huvitu 1st sing. olen huvittunut en ole huvittunut
2nd sing. huvitut et huvitu 2nd sing. olet huvittunut et ole huvittunut
3rd sing. huvittuu ei huvitu 3rd sing. on huvittunut ei ole huvittunut
1st plur. huvitumme emme huvitu 1st plur. olemme huvittuneet emme ole huvittuneet
2nd plur. huvitutte ette huvitu 2nd plur. olette huvittuneet ette ole huvittuneet
3rd plur. huvittuvat eivät huvitu 3rd plur. ovat huvittuneet eivät ole huvittuneet
passive huvitutaan ei huvituta passive on huvituttu ei ole huvituttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huvituin en huvittunut 1st sing. olin huvittunut en ollut huvittunut
2nd sing. huvituit et huvittunut 2nd sing. olit huvittunut et ollut huvittunut
3rd sing. huvittui ei huvittunut 3rd sing. oli huvittunut ei ollut huvittunut
1st plur. huvituimme emme huvittuneet 1st plur. olimme huvittuneet emme olleet huvittuneet
2nd plur. huvituitte ette huvittuneet 2nd plur. olitte huvittuneet ette olleet huvittuneet
3rd plur. huvittuivat eivät huvittuneet 3rd plur. olivat huvittuneet eivät olleet huvittuneet
passive huvituttiin ei huvituttu passive oli huvituttu ei ollut huvituttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huvittuisin en huvittuisi 1st sing. olisin huvittunut en olisi huvittunut
2nd sing. huvittuisit et huvittuisi 2nd sing. olisit huvittunut et olisi huvittunut
3rd sing. huvittuisi ei huvittuisi 3rd sing. olisi huvittunut ei olisi huvittunut
1st plur. huvittuisimme emme huvittuisi 1st plur. olisimme huvittuneet emme olisi huvittuneet
2nd plur. huvittuisitte ette huvittuisi 2nd plur. olisitte huvittuneet ette olisi huvittuneet
3rd plur. huvittuisivat eivät huvittuisi 3rd plur. olisivat huvittuneet eivät olisi huvittuneet
passive huvituttaisiin ei huvituttaisi passive olisi huvituttu ei olisi huvituttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. huvitu älä huvitu 2nd sing. ole huvittunut älä ole huvittunut
3rd sing. huvittukoon älköön huvittuko 3rd sing. olkoon huvittunut älköön olko huvittunut
1st plur. huvittukaamme älkäämme huvittuko 1st plur. olkaamme huvittuneet älkäämme olko huvittuneet
2nd plur. huvittukaa älkää huvittuko 2nd plur. olkaa huvittuneet älkää olko huvittuneet
3rd plur. huvittukoot älkööt huvittuko 3rd plur. olkoot huvittuneet älkööt olko huvittuneet
passive huvituttakoon älköön huvituttako passive olkoon huvituttu älköön olko huvituttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huvittunen en huvittune 1st sing. lienen huvittunut en liene huvittunut
2nd sing. huvittunet et huvittune 2nd sing. lienet huvittunut et liene huvittunut
3rd sing. huvittunee ei huvittune 3rd sing. lienee huvittunut ei liene huvittunut
1st plur. huvittunemme emme huvittune 1st plur. lienemme huvittuneet emme liene huvittuneet
2nd plur. huvittunette ette huvittune 2nd plur. lienette huvittuneet ette liene huvittuneet
3rd plur. huvittunevat eivät huvittune 3rd plur. lienevät huvittuneet eivät liene huvittuneet
passive huvituttaneen ei huvituttane passive lienee huvituttu ei liene huvituttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st huvittua present huvittuva huvituttava
long 1st2 huvittuakseen past huvittunut huvituttu
2nd inessive1 huvittuessa huvituttaessa agent1, 3 huvittuma
instructive huvittuen negative huvittumaton
3rd inessive huvittumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative huvittumasta
illative huvittumaan
adessive huvittumalla
abessive huvittumatta
instructive huvittuman huvituttaman
4th nominative huvittuminen
partitive huvittumista
5th2 huvittumaisillaan

Derived terms[edit]