hyväkäs

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

hyvä +‎ -käs

Adjective[edit]

hyväkäs (comparative hyväkkäämpi, superlative hyväkkäin)

  1. A mild word of abuse.

Declension[edit]

Inflection of hyväkäs (Kotus type 41/vieras, kk-k gradation)
nominative hyväkäs hyväkkäät
genitive hyväkkään hyväkkäiden
hyväkkäitten
partitive hyväkästä hyväkkäitä
illative hyväkkääseen hyväkkäisiin
singular plural
nominative hyväkäs hyväkkäät
accusative nom. hyväkäs hyväkkäät
gen. hyväkkään
genitive hyväkkään hyväkkäiden
hyväkkäitten
partitive hyväkästä hyväkkäitä
inessive hyväkkäässä hyväkkäissä
elative hyväkkäästä hyväkkäistä
illative hyväkkääseen hyväkkäisiin
hyväkkäihinrare
adessive hyväkkäällä hyväkkäillä
ablative hyväkkäältä hyväkkäiltä
allative hyväkkäälle hyväkkäille
essive hyväkkäänä hyväkkäinä
translative hyväkkääksi hyväkkäiksi
instructive hyväkkäin
abessive hyväkkäättä hyväkkäittä
comitative hyväkkäineen

Synonyms[edit]