iloittu

Finnish

Participle

iloittu

1. past passive participle of iloita

Declension

Inflection of iloittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		iloittu	iloitut
genitive		iloitun	iloittujen
partitive		iloittua	iloittuja
illative		iloittuun	iloittuihin
		singular	plural
nominative		iloittu	iloitut
accusative	nom.	iloittu	iloitut
	gen.	iloitun
genitive		iloitun	iloittujen
partitive		iloittua	iloittuja
inessive		iloitussa	iloituissa
elative		iloitusta	iloituista
illative		iloittuun	iloittuihin
adessive		iloitulla	iloituilla
ablative		iloitulta	iloituilta
allative		iloitulle	iloituille
essive		iloittuna	iloittuina
translative		iloituksi	iloituiksi
abessive		iloitutta	iloituitta
instructive		—	iloituin
comitative		—	iloittuine

Possessive forms of iloittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative iloittuni iloittuni accusative nom. iloittuni iloittuni gen. iloittuni genitive iloittuni iloittujeni partitive iloittuani iloittujani inessive iloitussani iloituissani elative iloitustani iloituistani illative iloittuuni iloittuihini adessive iloitullani iloituillani ablative iloitultani iloituiltani allative iloitulleni iloituilleni essive iloittunani iloittuinani translative iloitukseni iloituikseni abessive iloituttani iloituittani instructive — — comitative — iloittuineni second-person singular possessor singular plural nominative iloittusi iloittusi accusative nom. iloittusi iloittusi gen. iloittusi genitive iloittusi iloittujesi partitive iloittuasi iloittujasi inessive iloitussasi iloituissasi elative iloitustasi iloituistasi illative iloittuusi iloittuihisi adessive iloitullasi iloituillasi ablative iloitultasi iloituiltasi allative iloitullesi iloituillesi essive iloittunasi iloittuinasi translative iloituksesi iloituiksesi abessive iloituttasi iloituittasi instructive — — comitative — iloittuinesi first-person plural possessor singular plural nominative iloittumme iloittumme accusative nom. iloittumme iloittumme gen. iloittumme genitive iloittumme iloittujemme partitive iloittuamme iloittujamme inessive iloitussamme iloituissamme elative iloitustamme iloituistamme illative iloittuumme iloittuihimme adessive iloitullamme iloituillamme ablative iloitultamme iloituiltamme allative iloitullemme iloituillemme essive iloittunamme iloittuinamme translative iloituksemme iloituiksemme abessive iloituttamme iloituittamme instructive — — comitative — iloittuinemme second-person plural possessor singular plural nominative iloittunne iloittunne accusative nom. iloittunne iloittunne gen. iloittunne genitive iloittunne iloittujenne partitive iloittuanne iloittujanne inessive iloitussanne iloituissanne elative iloitustanne iloituistanne illative iloittuunne iloittuihinne adessive iloitullanne iloituillanne ablative iloitultanne iloituiltanne allative iloitullenne iloituillenne essive iloittunanne iloittuinanne translative iloituksenne iloituiksenne abessive iloituttanne iloituittanne instructive — — comitative — iloittuinenne third-person possessor singular plural nominative iloittunsa iloittunsa accusative nom. iloittunsa iloittunsa gen. iloittunsa genitive iloittunsa iloittujensa partitive iloittuaan iloittuansa iloittujaan iloittujansa inessive iloitussaan iloitussansa iloituissaan iloituissansa elative iloitustaan iloitustansa iloituistaan iloituistansa illative iloittuunsa iloittuihinsa adessive iloitullaan iloitullansa iloituillaan iloituillansa ablative iloitultaan iloitultansa iloituiltaan iloituiltansa allative iloitulleen iloitullensa iloituilleen iloituillensa essive iloittunaan iloittunansa iloittuinaan iloittuinansa translative iloitukseen iloituksensa iloituikseen iloituiksensa abessive iloituttaan iloituttansa iloituittaan iloituittansa instructive — — comitative — iloittuineen iloittuinensa

Anagrams

• tituloi