infinitiivi

Finnish

Etymology

Internationalism (see English infinitive), ultimately from Late Latin īnfīnītīvus.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈinfinitiːʋi/, [ˈiɱfiniˌt̪iːʋi]
• Rhymes: -iːʋi
• Syllabification^(key): in‧fi‧ni‧tii‧vi
• Hyphenation^(key): in‧fi‧ni‧tii‧vi

Noun

infinitiivi

1. (grammar) infinitive (non-finite verb form; verbal noun formed from such a form)

Declension

Inflection of infinitiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		infinitiivi	infinitiivit
genitive		infinitiivin	infinitiivien
partitive		infinitiiviä	infinitiivejä
illative		infinitiiviin	infinitiiveihin
		singular	plural
nominative		infinitiivi	infinitiivit
accusative	nom.	infinitiivi	infinitiivit
	gen.	infinitiivin
genitive		infinitiivin	infinitiivien
partitive		infinitiiviä	infinitiivejä
inessive		infinitiivissä	infinitiiveissä
elative		infinitiivistä	infinitiiveistä
illative		infinitiiviin	infinitiiveihin
adessive		infinitiivillä	infinitiiveillä
ablative		infinitiiviltä	infinitiiveiltä
allative		infinitiiville	infinitiiveille
essive		infinitiivinä	infinitiiveinä
translative		infinitiiviksi	infinitiiveiksi
abessive		infinitiivittä	infinitiiveittä
instructive		—	infinitiivein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of infinitiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative infinitiivini infinitiivini accusative nom. infinitiivini infinitiivini gen. infinitiivini genitive infinitiivini infinitiivieni partitive infinitiiviäni infinitiivejäni inessive infinitiivissäni infinitiiveissäni elative infinitiivistäni infinitiiveistäni illative infinitiiviini infinitiiveihini adessive infinitiivilläni infinitiiveilläni ablative infinitiiviltäni infinitiiveiltäni allative infinitiivilleni infinitiiveilleni essive infinitiivinäni infinitiiveinäni translative infinitiivikseni infinitiiveikseni abessive infinitiivittäni infinitiiveittäni instructive — — comitative — infinitiiveineni second-person singular possessor singular plural nominative infinitiivisi infinitiivisi accusative nom. infinitiivisi infinitiivisi gen. infinitiivisi genitive infinitiivisi infinitiiviesi partitive infinitiiviäsi infinitiivejäsi inessive infinitiivissäsi infinitiiveissäsi elative infinitiivistäsi infinitiiveistäsi illative infinitiiviisi infinitiiveihisi adessive infinitiivilläsi infinitiiveilläsi ablative infinitiiviltäsi infinitiiveiltäsi allative infinitiivillesi infinitiiveillesi essive infinitiivinäsi infinitiiveinäsi translative infinitiiviksesi infinitiiveiksesi abessive infinitiivittäsi infinitiiveittäsi instructive — — comitative — infinitiiveinesi first-person plural possessor singular plural nominative infinitiivimme infinitiivimme accusative nom. infinitiivimme infinitiivimme gen. infinitiivimme genitive infinitiivimme infinitiiviemme partitive infinitiiviämme infinitiivejämme inessive infinitiivissämme infinitiiveissämme elative infinitiivistämme infinitiiveistämme illative infinitiiviimme infinitiiveihimme adessive infinitiivillämme infinitiiveillämme ablative infinitiiviltämme infinitiiveiltämme allative infinitiivillemme infinitiiveillemme essive infinitiivinämme infinitiiveinämme translative infinitiiviksemme infinitiiveiksemme abessive infinitiivittämme infinitiiveittämme instructive — — comitative — infinitiiveinemme second-person plural possessor singular plural nominative infinitiivinne infinitiivinne accusative nom. infinitiivinne infinitiivinne gen. infinitiivinne genitive infinitiivinne infinitiivienne partitive infinitiiviänne infinitiivejänne inessive infinitiivissänne infinitiiveissänne elative infinitiivistänne infinitiiveistänne illative infinitiiviinne infinitiiveihinne adessive infinitiivillänne infinitiiveillänne ablative infinitiiviltänne infinitiiveiltänne allative infinitiivillenne infinitiiveillenne essive infinitiivinänne infinitiiveinänne translative infinitiiviksenne infinitiiveiksenne abessive infinitiivittänne infinitiiveittänne instructive — — comitative — infinitiiveinenne third-person possessor singular plural nominative infinitiivinsä infinitiivinsä accusative nom. infinitiivinsä infinitiivinsä gen. infinitiivinsä genitive infinitiivinsä infinitiiviensä partitive infinitiiviään infinitiiviänsä infinitiivejään infinitiivejänsä inessive infinitiivissään infinitiivissänsä infinitiiveissään infinitiiveissänsä elative infinitiivistään infinitiivistänsä infinitiiveistään infinitiiveistänsä illative infinitiiviinsä infinitiiveihinsä adessive infinitiivillään infinitiivillänsä infinitiiveillään infinitiiveillänsä ablative infinitiiviltään infinitiiviltänsä infinitiiveiltään infinitiiveiltänsä allative infinitiivilleen infinitiivillensä infinitiiveilleen infinitiiveillensä essive infinitiivinään infinitiivinänsä infinitiiveinään infinitiiveinänsä translative infinitiivikseen infinitiiviksensä infinitiiveikseen infinitiiveiksensä abessive infinitiivittään infinitiivittänsä infinitiiveittään infinitiiveittänsä instructive — — comitative — infinitiiveineen infinitiiveinensä

Synonyms

• nimitapa (dated)

Further reading

• “infinitiivi”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023