integroituva

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈinteɡroi̯tuʋɑ/, [ˈin̪t̪e̞ɡˌro̞i̯t̪uʋɑ̝]
  • Rhymes: -oituʋɑ
  • Syllabification(key): in‧teg‧roi‧tu‧va

Adjective

[edit]

integroituva (comparative integroituvampi, superlative integroituvin)

  1. integrable

Declension

[edit]
Inflection of integroituva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative integroituva integroituvat
genitive integroituvan integroituvien
partitive integroituvaa integroituvia
illative integroituvaan integroituviin
singular plural
nominative integroituva integroituvat
accusative nom. integroituva integroituvat
gen. integroituvan
genitive integroituvan integroituvien
integroituvain rare
partitive integroituvaa integroituvia
inessive integroituvassa integroituvissa
elative integroituvasta integroituvista
illative integroituvaan integroituviin
adessive integroituvalla integroituvilla
ablative integroituvalta integroituvilta
allative integroituvalle integroituville
essive integroituvana integroituvina
translative integroituvaksi integroituviksi
abessive integroituvatta integroituvitta
instructive integroituvin
comitative integroituvine
Possessive forms of integroituva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative integroituvani integroituvani
accusative nom. integroituvani integroituvani
gen. integroituvani
genitive integroituvani integroituvieni
integroituvaini rare
partitive integroituvaani integroituviani
inessive integroituvassani integroituvissani
elative integroituvastani integroituvistani
illative integroituvaani integroituviini
adessive integroituvallani integroituvillani
ablative integroituvaltani integroituviltani
allative integroituvalleni integroituvilleni
essive integroituvanani integroituvinani
translative integroituvakseni integroituvikseni
abessive integroituvattani integroituvittani
instructive
comitative integroituvineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative integroituvasi integroituvasi
accusative nom. integroituvasi integroituvasi
gen. integroituvasi
genitive integroituvasi integroituviesi
integroituvaisi rare
partitive integroituvaasi integroituviasi
inessive integroituvassasi integroituvissasi
elative integroituvastasi integroituvistasi
illative integroituvaasi integroituviisi
adessive integroituvallasi integroituvillasi
ablative integroituvaltasi integroituviltasi
allative integroituvallesi integroituvillesi
essive integroituvanasi integroituvinasi
translative integroituvaksesi integroituviksesi
abessive integroituvattasi integroituvittasi
instructive
comitative integroituvinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative integroituvamme integroituvamme
accusative nom. integroituvamme integroituvamme
gen. integroituvamme
genitive integroituvamme integroituviemme
integroituvaimme rare
partitive integroituvaamme integroituviamme
inessive integroituvassamme integroituvissamme
elative integroituvastamme integroituvistamme
illative integroituvaamme integroituviimme
adessive integroituvallamme integroituvillamme
ablative integroituvaltamme integroituviltamme
allative integroituvallemme integroituvillemme
essive integroituvanamme integroituvinamme
translative integroituvaksemme integroituviksemme
abessive integroituvattamme integroituvittamme
instructive
comitative integroituvinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative integroituvanne integroituvanne
accusative nom. integroituvanne integroituvanne
gen. integroituvanne
genitive integroituvanne integroituvienne
integroituvainne rare
partitive integroituvaanne integroituvianne
inessive integroituvassanne integroituvissanne
elative integroituvastanne integroituvistanne
illative integroituvaanne integroituviinne
adessive integroituvallanne integroituvillanne
ablative integroituvaltanne integroituviltanne
allative integroituvallenne integroituvillenne
essive integroituvananne integroituvinanne
translative integroituvaksenne integroituviksenne
abessive integroituvattanne integroituvittanne
instructive
comitative integroituvinenne
third-person possessor
singular plural
nominative integroituvansa integroituvansa
accusative nom. integroituvansa integroituvansa
gen. integroituvansa
genitive integroituvansa integroituviensa
integroituvainsa rare
partitive integroituvaansa integroituviaan
integroituviansa
inessive integroituvassaan
integroituvassansa
integroituvissaan
integroituvissansa
elative integroituvastaan
integroituvastansa
integroituvistaan
integroituvistansa
illative integroituvaansa integroituviinsa
adessive integroituvallaan
integroituvallansa
integroituvillaan
integroituvillansa
ablative integroituvaltaan
integroituvaltansa
integroituviltaan
integroituviltansa
allative integroituvalleen
integroituvallensa
integroituvilleen
integroituvillensa
essive integroituvanaan
integroituvanansa
integroituvinaan
integroituvinansa
translative integroituvakseen
integroituvaksensa
integroituvikseen
integroituviksensa
abessive integroituvattaan
integroituvattansa
integroituvittaan
integroituvittansa
instructive
comitative integroituvineen
integroituvinensa

Derived terms

[edit]

Participle

[edit]

integroituva

  1. present active participle of integroitua