intoilija

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

intoilla +‎ -ja

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈintoi̯lijɑ/, [ˈin̪t̪o̞i̯ˌlijɑ]
  • Rhymes: -ijɑ
  • Syllabification(key): in‧toi‧li‧ja

Noun[edit]

intoilija

  1. enthusiast, freak

Declension[edit]

Inflection of intoilija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative intoilija intoilijat
genitive intoilijan intoilijoiden
intoilijoitten
partitive intoilijaa intoilijoita
illative intoilijaan intoilijoihin
singular plural
nominative intoilija intoilijat
accusative nom. intoilija intoilijat
gen. intoilijan
genitive intoilijan intoilijoiden
intoilijoitten
intoilijainrare
partitive intoilijaa intoilijoita
inessive intoilijassa intoilijoissa
elative intoilijasta intoilijoista
illative intoilijaan intoilijoihin
adessive intoilijalla intoilijoilla
ablative intoilijalta intoilijoilta
allative intoilijalle intoilijoille
essive intoilijana intoilijoina
translative intoilijaksi intoilijoiksi
instructive intoilijoin
abessive intoilijatta intoilijoitta
comitative intoilijoineen
Possessive forms of intoilija (type kulkija)
possessor singular plural
1st person intoilijani intoilijamme
2nd person intoilijasi intoilijanne
3rd person intoilijansa

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]