itsestään selvä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Alternative forms

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈitsestæːn ˈselʋæ/, [ˈits̠e̞s̠tæːn ˈs̠e̞lʋæ]

Adjective

[edit]

itsestään selvä (comparative itsestään selvempi, superlative itsestään selvin)

  1. self-evident, that goes without saying, obvious
    Synonym: sanomattakin selvä
  2. taken for granted (assumed to be true without verification or proof)

Declension

[edit]
Inflection of itsestään selvä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative itsestään selvä itsestään selvät
genitive itsestään selvän itsestään selvien
partitive itsestään selvää itsestään selviä
illative itsestään selvään itsestään selviin
singular plural
nominative itsestään selvä itsestään selvät
accusative nom. itsestään selvä itsestään selvät
gen. itsestään selvän
genitive itsestään selvän itsestään selvien
itsestään selväin rare
partitive itsestään selvää itsestään selviä
inessive itsestään selvässä itsestään selvissä
elative itsestään selvästä itsestään selvistä
illative itsestään selvään itsestään selviin
adessive itsestään selvällä itsestään selvillä
ablative itsestään selvältä itsestään selviltä
allative itsestään selvälle itsestään selville
essive itsestään selvänä itsestään selvinä
translative itsestään selväksi itsestään selviksi
abessive itsestään selvättä itsestään selvittä
instructive itsestään selvin
comitative itsestään selvine
Possessive forms of itsestään selvä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative itsestään selväni itsestään selväni
accusative nom. itsestään selväni itsestään selväni
gen. itsestään selväni
genitive itsestään selväni itsestään selvieni
itsestään selväini rare
partitive itsestään selvääni itsestään selviäni
inessive itsestään selvässäni itsestään selvissäni
elative itsestään selvästäni itsestään selvistäni
illative itsestään selvääni itsestään selviini
adessive itsestään selvälläni itsestään selvilläni
ablative itsestään selvältäni itsestään selviltäni
allative itsestään selvälleni itsestään selvilleni
essive itsestään selvänäni itsestään selvinäni
translative itsestään selväkseni itsestään selvikseni
abessive itsestään selvättäni itsestään selvittäni
instructive
comitative itsestään selvineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative itsestään selväsi itsestään selväsi
accusative nom. itsestään selväsi itsestään selväsi
gen. itsestään selväsi
genitive itsestään selväsi itsestään selviesi
itsestään selväisi rare
partitive itsestään selvääsi itsestään selviäsi
inessive itsestään selvässäsi itsestään selvissäsi
elative itsestään selvästäsi itsestään selvistäsi
illative itsestään selvääsi itsestään selviisi
adessive itsestään selvälläsi itsestään selvilläsi
ablative itsestään selvältäsi itsestään selviltäsi
allative itsestään selvällesi itsestään selvillesi
essive itsestään selvänäsi itsestään selvinäsi
translative itsestään selväksesi itsestään selviksesi
abessive itsestään selvättäsi itsestään selvittäsi
instructive
comitative itsestään selvinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative itsestään selvämme itsestään selvämme
accusative nom. itsestään selvämme itsestään selvämme
gen. itsestään selvämme
genitive itsestään selvämme itsestään selviemme
itsestään selväimme rare
partitive itsestään selväämme itsestään selviämme
inessive itsestään selvässämme itsestään selvissämme
elative itsestään selvästämme itsestään selvistämme
illative itsestään selväämme itsestään selviimme
adessive itsestään selvällämme itsestään selvillämme
ablative itsestään selvältämme itsestään selviltämme
allative itsestään selvällemme itsestään selvillemme
essive itsestään selvänämme itsestään selvinämme
translative itsestään selväksemme itsestään selviksemme
abessive itsestään selvättämme itsestään selvittämme
instructive
comitative itsestään selvinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative itsestään selvänne itsestään selvänne
accusative nom. itsestään selvänne itsestään selvänne
gen. itsestään selvänne
genitive itsestään selvänne itsestään selvienne
itsestään selväinne rare
partitive itsestään selväänne itsestään selviänne
inessive itsestään selvässänne itsestään selvissänne
elative itsestään selvästänne itsestään selvistänne
illative itsestään selväänne itsestään selviinne
adessive itsestään selvällänne itsestään selvillänne
ablative itsestään selvältänne itsestään selviltänne
allative itsestään selvällenne itsestään selvillenne
essive itsestään selvänänne itsestään selvinänne
translative itsestään selväksenne itsestään selviksenne
abessive itsestään selvättänne itsestään selvittänne
instructive
comitative itsestään selvinenne
third-person possessor
singular plural
nominative itsestään selvänsä itsestään selvänsä
accusative nom. itsestään selvänsä itsestään selvänsä
gen. itsestään selvänsä
genitive itsestään selvänsä itsestään selviensä
itsestään selväinsä rare
partitive itsestään selväänsä itsestään selviään
itsestään selviänsä
inessive itsestään selvässään
itsestään selvässänsä
itsestään selvissään
itsestään selvissänsä
elative itsestään selvästään
itsestään selvästänsä
itsestään selvistään
itsestään selvistänsä
illative itsestään selväänsä itsestään selviinsä
adessive itsestään selvällään
itsestään selvällänsä
itsestään selvillään
itsestään selvillänsä
ablative itsestään selvältään
itsestään selvältänsä
itsestään selviltään
itsestään selviltänsä
allative itsestään selvälleen
itsestään selvällensä
itsestään selvilleen
itsestään selvillensä
essive itsestään selvänään
itsestään selvänänsä
itsestään selvinään
itsestään selvinänsä
translative itsestään selväkseen
itsestään selväksensä
itsestään selvikseen
itsestään selviksensä
abessive itsestään selvättään
itsestään selvättänsä
itsestään selvittään
itsestään selvittänsä
instructive
comitative itsestään selvineen
itsestään selvinensä

Derived terms

[edit]