johtavuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

johtava +‎ -uus

Noun[edit]

johtavuus

  1. (physics) conductivity

Declension[edit]

Inflection of johtavuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative johtavuus johtavuudet
genitive johtavuuden johtavuuksien
partitive johtavuutta johtavuuksia
illative johtavuuteen johtavuuksiin
singular plural
nominative johtavuus johtavuudet
accusative nom.? johtavuus johtavuudet
gen. johtavuuden
genitive johtavuuden johtavuuksien
partitive johtavuutta johtavuuksia
inessive johtavuudessa johtavuuksissa
elative johtavuudesta johtavuuksista
illative johtavuuteen johtavuuksiin
adessive johtavuudella johtavuuksilla
ablative johtavuudelta johtavuuksilta
allative johtavuudelle johtavuuksille
essive johtavuutena johtavuuksina
translative johtavuudeksi johtavuuksiksi
instructive johtavuuksin
abessive johtavuudetta johtavuuksitta
comitative johtavuuksineen

Related terms[edit]