jäntevöittää

Finnish

Etymology

jäntevä +‎ -öittää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjænteʋøi̯tːæːˣ/, [ˈjæn̪t̪e̞ˌʋø̞i̯t̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -øitːæː
• Syllabification^(key): jän‧te‧vöit‧tää

Verb

jäntevöittää

1. Alternative form of jäntevöidä.

Conjugation

Inflection of jäntevöittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jäntevöitän	en jäntevöitä	1st sing.	olen jäntevöittänyt	en ole jäntevöittänyt
2nd sing.		jäntevöität	et jäntevöitä	2nd sing.	olet jäntevöittänyt	et ole jäntevöittänyt
3rd sing.		jäntevöittää	ei jäntevöitä	3rd sing.	on jäntevöittänyt	ei ole jäntevöittänyt
1st plur.		jäntevöitämme	emme jäntevöitä	1st plur.	olemme jäntevöittäneet	emme ole jäntevöittäneet
2nd plur.		jäntevöitätte	ette jäntevöitä	2nd plur.	olette jäntevöittäneet	ette ole jäntevöittäneet
3rd plur.		jäntevöittävät	eivät jäntevöitä	3rd plur.	ovat jäntevöittäneet	eivät ole jäntevöittäneet
passive		jäntevöitetään	ei jäntevöitetä	passive	on jäntevöitetty	ei ole jäntevöitetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jäntevöitin	en jäntevöittänyt	1st sing.	olin jäntevöittänyt	en ollut jäntevöittänyt
2nd sing.		jäntevöitit	et jäntevöittänyt	2nd sing.	olit jäntevöittänyt	et ollut jäntevöittänyt
3rd sing.		jäntevöitti	ei jäntevöittänyt	3rd sing.	oli jäntevöittänyt	ei ollut jäntevöittänyt
1st plur.		jäntevöitimme	emme jäntevöittäneet	1st plur.	olimme jäntevöittäneet	emme olleet jäntevöittäneet
2nd plur.		jäntevöititte	ette jäntevöittäneet	2nd plur.	olitte jäntevöittäneet	ette olleet jäntevöittäneet
3rd plur.		jäntevöittivät	eivät jäntevöittäneet	3rd plur.	olivat jäntevöittäneet	eivät olleet jäntevöittäneet
passive		jäntevöitettiin	ei jäntevöitetty	passive	oli jäntevöitetty	ei ollut jäntevöitetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jäntevöittäisin	en jäntevöittäisi	1st sing.	olisin jäntevöittänyt	en olisi jäntevöittänyt
2nd sing.		jäntevöittäisit	et jäntevöittäisi	2nd sing.	olisit jäntevöittänyt	et olisi jäntevöittänyt
3rd sing.		jäntevöittäisi	ei jäntevöittäisi	3rd sing.	olisi jäntevöittänyt	ei olisi jäntevöittänyt
1st plur.		jäntevöittäisimme	emme jäntevöittäisi	1st plur.	olisimme jäntevöittäneet	emme olisi jäntevöittäneet
2nd plur.		jäntevöittäisitte	ette jäntevöittäisi	2nd plur.	olisitte jäntevöittäneet	ette olisi jäntevöittäneet
3rd plur.		jäntevöittäisivät	eivät jäntevöittäisi	3rd plur.	olisivat jäntevöittäneet	eivät olisi jäntevöittäneet
passive		jäntevöitettäisiin	ei jäntevöitettäisi	passive	olisi jäntevöitetty	ei olisi jäntevöitetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		jäntevöitä	älä jäntevöitä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		jäntevöittäköön	älköön jäntevöittäkö	3rd sing.	olkoon jäntevöittänyt	älköön olko jäntevöittänyt
1st plur.		jäntevöittäkäämme	älkäämme jäntevöittäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		jäntevöittäkää	älkää jäntevöittäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		jäntevöittäkööt	älkööt jäntevöittäkö	3rd plur.	olkoot jäntevöittäneet	älkööt olko jäntevöittäneet
passive		jäntevöitettäköön	älköön jäntevöitettäkö	passive	olkoon jäntevöitetty	älköön olko jäntevöitetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jäntevöittänen	en jäntevöittäne	1st sing.	lienen jäntevöittänyt	en liene jäntevöittänyt
2nd sing.		jäntevöittänet	et jäntevöittäne	2nd sing.	lienet jäntevöittänyt	et liene jäntevöittänyt
3rd sing.		jäntevöittänee	ei jäntevöittäne	3rd sing.	lienee jäntevöittänyt	ei liene jäntevöittänyt
1st plur.		jäntevöittänemme	emme jäntevöittäne	1st plur.	lienemme jäntevöittäneet	emme liene jäntevöittäneet
2nd plur.		jäntevöittänette	ette jäntevöittäne	2nd plur.	lienette jäntevöittäneet	ette liene jäntevöittäneet
3rd plur.		jäntevöittänevät	eivät jäntevöittäne	3rd plur.	lienevät jäntevöittäneet	eivät liene jäntevöittäneet
passive		jäntevöitettäneen	ei jäntevöitettäne	passive	lienee jäntevöitetty	ei liene jäntevöitetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		jäntevöittää		present	jäntevöittävä	jäntevöitettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jäntevöittääkseni jäntevöittääksemme 2nd jäntevöittääksesi jäntevöittääksenne 3rd jäntevöittääkseen jäntevöittääksensä		past	jäntevöittänyt	jäntevöitetty
2nd	inessive2	jäntevöittäessä	jäntevöitettäessä	agent3	jäntevöittämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st jäntevöittäessäni jäntevöittäessämme 2nd jäntevöittäessäsi jäntevöittäessänne 3rd jäntevöittäessään jäntevöittäessänsä		negative	jäntevöittämätön
	instructive	jäntevöittäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form jäntevöittää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	jäntevöittämässä	—
	elative	jäntevöittämästä	—
	illative	jäntevöittämään	—
	adessive	jäntevöittämällä	—
	abessive	jäntevöittämättä	—
	instructive	jäntevöittämän	jäntevöitettämän
4th4	verbal noun	jäntevöittäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jäntevöittämäisilläni jäntevöittämäisillämme 2nd jäntevöittämäisilläsi jäntevöittämäisillänne 3rd jäntevöittämäisillään jäntevöittämäisillänsä

Further reading

• “jäntevöittää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02