kääkkä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

kääkkä

  1. (pejorative) old crank, curmudgeon (old, often ill-tempered person)

Declension[edit]

Inflection of kääkkä (Kotus type 10/koira, kk-k gradation)
nominative kääkkä kääkät
genitive kääkän kääkkien
partitive kääkkää kääkkiä
illative kääkkään kääkkiin
singular plural
nominative kääkkä kääkät
accusative nom. kääkkä kääkät
gen. kääkän
genitive kääkän kääkkien
kääkkäinrare
partitive kääkkää kääkkiä
inessive kääkässä kääkissä
elative kääkästä kääkistä
illative kääkkään kääkkiin
adessive kääkällä kääkillä
ablative kääkältä kääkiltä
allative kääkälle kääkille
essive kääkkänä kääkkinä
translative kääkäksi kääkiksi
instructive kääkin
abessive kääkättä kääkittä
comitative kääkkineen