känti

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: kanti

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From English candy.

Noun[edit]

känti

  1. (Finglish) candy

Declension[edit]

Inflection of känti (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative känti käntit
genitive käntin käntien
partitive käntiä käntejä
illative käntiin känteihin
singular plural
nominative känti käntit
accusative nom.? känti käntit
gen. käntin
genitive käntin käntien
partitive käntiä käntejä
inessive käntissä känteissä
elative käntistä känteistä
illative käntiin känteihin
adessive käntillä känteillä
ablative käntiltä känteiltä
allative käntilleˣ känteilleˣ
essive käntinä känteinä
translative käntiksi känteiksi
instructive käntein
abessive käntittä känteittä
comitative känteineen

References[edit]

  • 1976, Hellstrom, Robert W., “Finglish”, American Speech, volume 51, number 1/2, pages 88: 

Anagrams[edit]