käyttäytymistiede

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

käyttäytymistiede

  1. ethology, behavioural science

Declension[edit]

Inflection of käyttäytymistiede (Kotus type 48/hame, t-d gradation)
nominative käyttäytymistiede käyttäytymistieteet
genitive käyttäytymistieteen käyttäytymistieteiden
käyttäytymistieteitten
partitive käyttäytymistiedettä käyttäytymistieteitä
illative käyttäytymistieteeseen käyttäytymistieteisiin
käyttäytymistieteihin
singular plural
nominative käyttäytymistiede käyttäytymistieteet
accusative nom. käyttäytymistiede käyttäytymistieteet
gen. käyttäytymistieteen
genitive käyttäytymistieteen käyttäytymistieteiden
käyttäytymistieteitten
partitive käyttäytymistiedettä käyttäytymistieteitä
inessive käyttäytymistieteessä käyttäytymistieteissä
elative käyttäytymistieteestä käyttäytymistieteistä
illative käyttäytymistieteeseen käyttäytymistieteisiin
käyttäytymistieteihin
adessive käyttäytymistieteellä käyttäytymistieteillä
ablative käyttäytymistieteeltä käyttäytymistieteiltä
allative käyttäytymistieteelle käyttäytymistieteille
essive käyttäytymistieteenä käyttäytymistieteinä
translative käyttäytymistieteeksi käyttäytymistieteiksi
instructive käyttäytymistietein
abessive käyttäytymistieteettä käyttäytymistieteittä
comitative käyttäytymistieteineen