kaani

Finnish

Etymology

From Medieval Latin chanis, from Turkic.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑːni/, [ˈkɑ̝ːni]
• Rhymes: -ɑːni
• Syllabification^(key): kaa‧ni
• Hyphenation^(key): kaa‧ni

Noun

kaani

1. khan

Declension

Inflection of kaani (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		kaani	kaanit
genitive		kaanin	kaanien
partitive		kaania	kaaneja
illative		kaaniin	kaaneihin
		singular	plural
nominative		kaani	kaanit
accusative	nom.	kaani	kaanit
	gen.	kaanin
genitive		kaanin	kaanien
partitive		kaania	kaaneja
inessive		kaanissa	kaaneissa
elative		kaanista	kaaneista
illative		kaaniin	kaaneihin
adessive		kaanilla	kaaneilla
ablative		kaanilta	kaaneilta
allative		kaanille	kaaneille
essive		kaanina	kaaneina
translative		kaaniksi	kaaneiksi
abessive		kaanitta	kaaneitta
instructive		—	kaanein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kaani (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kaanini kaanini accusative nom. kaanini kaanini gen. kaanini genitive kaanini kaanieni partitive kaaniani kaanejani inessive kaanissani kaaneissani elative kaanistani kaaneistani illative kaaniini kaaneihini adessive kaanillani kaaneillani ablative kaaniltani kaaneiltani allative kaanilleni kaaneilleni essive kaaninani kaaneinani translative kaanikseni kaaneikseni abessive kaanittani kaaneittani instructive — — comitative — kaaneineni second-person singular possessor singular plural nominative kaanisi kaanisi accusative nom. kaanisi kaanisi gen. kaanisi genitive kaanisi kaaniesi partitive kaaniasi kaanejasi inessive kaanissasi kaaneissasi elative kaanistasi kaaneistasi illative kaaniisi kaaneihisi adessive kaanillasi kaaneillasi ablative kaaniltasi kaaneiltasi allative kaanillesi kaaneillesi essive kaaninasi kaaneinasi translative kaaniksesi kaaneiksesi abessive kaanittasi kaaneittasi instructive — — comitative — kaaneinesi first-person plural possessor singular plural nominative kaanimme kaanimme accusative nom. kaanimme kaanimme gen. kaanimme genitive kaanimme kaaniemme partitive kaaniamme kaanejamme inessive kaanissamme kaaneissamme elative kaanistamme kaaneistamme illative kaaniimme kaaneihimme adessive kaanillamme kaaneillamme ablative kaaniltamme kaaneiltamme allative kaanillemme kaaneillemme essive kaaninamme kaaneinamme translative kaaniksemme kaaneiksemme abessive kaanittamme kaaneittamme instructive — — comitative — kaaneinemme second-person plural possessor singular plural nominative kaaninne kaaninne accusative nom. kaaninne kaaninne gen. kaaninne genitive kaaninne kaanienne partitive kaanianne kaanejanne inessive kaanissanne kaaneissanne elative kaanistanne kaaneistanne illative kaaniinne kaaneihinne adessive kaanillanne kaaneillanne ablative kaaniltanne kaaneiltanne allative kaanillenne kaaneillenne essive kaaninanne kaaneinanne translative kaaniksenne kaaneiksenne abessive kaanittanne kaaneittanne instructive — — comitative — kaaneinenne third-person possessor singular plural nominative kaaninsa kaaninsa accusative nom. kaaninsa kaaninsa gen. kaaninsa genitive kaaninsa kaaniensa partitive kaaniaan kaaniansa kaanejaan kaanejansa inessive kaanissaan kaanissansa kaaneissaan kaaneissansa elative kaanistaan kaanistansa kaaneistaan kaaneistansa illative kaaniinsa kaaneihinsa adessive kaanillaan kaanillansa kaaneillaan kaaneillansa ablative kaaniltaan kaaniltansa kaaneiltaan kaaneiltansa allative kaanilleen kaanillensa kaaneilleen kaaneillensa essive kaaninaan kaaninansa kaaneinaan kaaneinansa translative kaanikseen kaaniksensa kaaneikseen kaaneiksensa abessive kaanittaan kaanittansa kaaneittaan kaaneittansa instructive — — comitative — kaaneineen kaaneinensa

Derived terms

• kaanitar

compounds

• kaanikunta
• Tšingis-kaani

Anagrams

• akani, kania, kinaa

Wolof

Pronunciation

• Audio:

  (file)

Noun

kaani (definite form kaani gi)

1. chile