Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search



Passive verb derived from the noun kaarna (bark).



  1. (intransitive) To become covered by bark.


Inflection of kaarnoittua (Kotus type 52/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaarnoitun en kaarnoitu 1st sing. olen kaarnoittunut en ole kaarnoittunut
2nd sing. kaarnoitut et kaarnoitu 2nd sing. olet kaarnoittunut et ole kaarnoittunut
3rd sing. kaarnoittuu ei kaarnoitu 3rd sing. on kaarnoittunut ei ole kaarnoittunut
1st plur. kaarnoitumme emme kaarnoitu 1st plur. olemme kaarnoittuneet emme ole kaarnoittuneet
2nd plur. kaarnoitutte ette kaarnoitu 2nd plur. olette kaarnoittuneet ette ole kaarnoittuneet
3rd plur. kaarnoittuvat eivät kaarnoitu 3rd plur. ovat kaarnoittuneet eivät ole kaarnoittuneet
passive kaarnoitutaan ei kaarnoituta passive on kaarnoituttu ei ole kaarnoituttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaarnoituin en kaarnoittunut 1st sing. olin kaarnoittunut en ollut kaarnoittunut
2nd sing. kaarnoituit et kaarnoittunut 2nd sing. olit kaarnoittunut et ollut kaarnoittunut
3rd sing. kaarnoittui ei kaarnoittunut 3rd sing. oli kaarnoittunut ei ollut kaarnoittunut
1st plur. kaarnoituimme emme kaarnoittuneet 1st plur. olimme kaarnoittuneet emme olleet kaarnoittuneet
2nd plur. kaarnoituitte ette kaarnoittuneet 2nd plur. olitte kaarnoittuneet ette olleet kaarnoittuneet
3rd plur. kaarnoittuivat eivät kaarnoittuneet 3rd plur. olivat kaarnoittuneet eivät olleet kaarnoittuneet
passive kaarnoituttiin ei kaarnoituttu passive oli kaarnoituttu ei ollut kaarnoituttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaarnoittuisin en kaarnoittuisi 1st sing. olisin kaarnoittunut en olisi kaarnoittunut
2nd sing. kaarnoittuisit et kaarnoittuisi 2nd sing. olisit kaarnoittunut et olisi kaarnoittunut
3rd sing. kaarnoittuisi ei kaarnoittuisi 3rd sing. olisi kaarnoittunut ei olisi kaarnoittunut
1st plur. kaarnoittuisimme emme kaarnoittuisi 1st plur. olisimme kaarnoittuneet emme olisi kaarnoittuneet
2nd plur. kaarnoittuisitte ette kaarnoittuisi 2nd plur. olisitte kaarnoittuneet ette olisi kaarnoittuneet
3rd plur. kaarnoittuisivat eivät kaarnoittuisi 3rd plur. olisivat kaarnoittuneet eivät olisi kaarnoittuneet
passive kaarnoituttaisiin ei kaarnoituttaisi passive olisi kaarnoituttu ei olisi kaarnoituttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kaarnoitu älä kaarnoitu 2nd sing. ole kaarnoittunut älä ole kaarnoittunut
3rd sing. kaarnoittukoon älköön kaarnoittuko 3rd sing. olkoon kaarnoittunut älköön olko kaarnoittunut
1st plur. kaarnoittukaamme älkäämme kaarnoittuko 1st plur. olkaamme kaarnoittuneet älkäämme olko kaarnoittuneet
2nd plur. kaarnoittukaa älkää kaarnoittuko 2nd plur. olkaa kaarnoittuneet älkää olko kaarnoittuneet
3rd plur. kaarnoittukoot älkööt kaarnoittuko 3rd plur. olkoot kaarnoittuneet älkööt olko kaarnoittuneet
passive kaarnoituttakoon älköön kaarnoituttako passive olkoon kaarnoituttu älköön olko kaarnoituttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaarnoittunen en kaarnoittune 1st sing. lienen kaarnoittunut en liene kaarnoittunut
2nd sing. kaarnoittunet et kaarnoittune 2nd sing. lienet kaarnoittunut et liene kaarnoittunut
3rd sing. kaarnoittunee ei kaarnoittune 3rd sing. lienee kaarnoittunut ei liene kaarnoittunut
1st plur. kaarnoittunemme emme kaarnoittune 1st plur. lienemme kaarnoittuneet emme liene kaarnoittuneet
2nd plur. kaarnoittunette ette kaarnoittune 2nd plur. lienette kaarnoittuneet ette liene kaarnoittuneet
3rd plur. kaarnoittunevat eivät kaarnoittune 3rd plur. lienevät kaarnoittuneet eivät liene kaarnoittuneet
passive kaarnoituttaneen ei kaarnoituttane passive lienee kaarnoituttu ei liene kaarnoituttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kaarnoittua present kaarnoittuva kaarnoituttava
long 1st2 kaarnoittuakseen past kaarnoittunut kaarnoituttu
2nd inessive1 kaarnoittuessa kaarnoituttaessa agent1, 3 kaarnoittuma
instructive kaarnoittuen negative kaarnoittumaton
3rd inessive kaarnoittumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative kaarnoittumasta
illative kaarnoittumaan
adessive kaarnoittumalla
abessive kaarnoittumatta
instructive kaarnoittuman kaarnoituttaman
4th nominative kaarnoittuminen
partitive kaarnoittumista
5th2 kaarnoittumaisillaan