kaatuminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kaatua +‎ -minen

Noun[edit]

kaatuminen

  1. falling over, falling
  2. (insurance) upset (overturn of a vehicle)
  3. (nautical) capsizing (overturn of a boat or ship)

Declension[edit]

Inflection of kaatuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kaatuminen kaatumiset
genitive kaatumisen kaatumisten
kaatumisien
partitive kaatumista kaatumisia
illative kaatumiseen kaatumisiin
singular plural
nominative kaatuminen kaatumiset
accusative nom. kaatuminen kaatumiset
gen. kaatumisen
genitive kaatumisen kaatumisten
kaatumisien
partitive kaatumista kaatumisia
inessive kaatumisessa kaatumisissa
elative kaatumisesta kaatumisista
illative kaatumiseen kaatumisiin
adessive kaatumisella kaatumisilla
ablative kaatumiselta kaatumisilta
allative kaatumiselle kaatumisille
essive kaatumisena kaatumisina
translative kaatumiseksi kaatumisiksi
instructive kaatumisin
abessive kaatumisetta kaatumisitta
comitative kaatumisineen
Possessive forms of kaatuminen (type nainen)
possessor singular plural
1st person kaatumiseni kaatumisemme
2nd person kaatumisesi kaatumisenne
3rd person kaatumisensa

Verb[edit]

kaatuminen

  1. Fourth infinitive of kaatua.