kaksijakoisuus
Finnish
Etymology
Noun
kaksijakoisuus
- duality (classification into two subclasses or opposed parts)
Declension
Inflection of kaksijakoisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | kaksijakoisuus | kaksijakoisuudet | ||
genitive | kaksijakoisuuden | kaksijakoisuuksien | ||
partitive | kaksijakoisuutta | kaksijakoisuuksia | ||
illative | kaksijakoisuuteen | kaksijakoisuuksiin | ||
singular | plural | |||
nominative | kaksijakoisuus | kaksijakoisuudet | ||
accusative | nom. | kaksijakoisuus | kaksijakoisuudet | |
gen. | kaksijakoisuuden | |||
genitive | kaksijakoisuuden | kaksijakoisuuksien | ||
partitive | kaksijakoisuutta | kaksijakoisuuksia | ||
inessive | kaksijakoisuudessa | kaksijakoisuuksissa | ||
elative | kaksijakoisuudesta | kaksijakoisuuksista | ||
illative | kaksijakoisuuteen | kaksijakoisuuksiin | ||
adessive | kaksijakoisuudella | kaksijakoisuuksilla | ||
ablative | kaksijakoisuudelta | kaksijakoisuuksilta | ||
allative | kaksijakoisuudelle | kaksijakoisuuksille | ||
essive | kaksijakoisuutena | kaksijakoisuuksina | ||
translative | kaksijakoisuudeksi | kaksijakoisuuksiksi | ||
abessive | kaksijakoisuudetta | kaksijakoisuuksitta | ||
instructive | — | kaksijakoisuuksin | ||
comitative | See the possessive forms below. |