kaksikotinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Compound of kaksi(two) +‎ koti(home) +‎ -inen(-ed).

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: kak‧si‧ko‧ti‧nen
  • IPA(key): /ˈkɑksiˌkotinen/

Adjective[edit]

kaksikotinen ‎(not comparable)

  1. (botany) dioecious

Declension[edit]

Inflection of kaksikotinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kaksikotinen kaksikotiset
genitive kaksikotisen kaksikotisten
kaksikotisien
partitive kaksikotista kaksikotisia
illative kaksikotiseen kaksikotisiin
singular plural
nominative kaksikotinen kaksikotiset
accusative nom. kaksikotinen kaksikotiset
gen. kaksikotisen
genitive kaksikotisen kaksikotisten
kaksikotisien
partitive kaksikotista kaksikotisia
inessive kaksikotisessa kaksikotisissa
elative kaksikotisesta kaksikotisista
illative kaksikotiseen kaksikotisiin
adessive kaksikotisella kaksikotisilla
ablative kaksikotiselta kaksikotisilta
allative kaksikotiselle kaksikotisille
essive kaksikotisena kaksikotisina
translative kaksikotiseksi kaksikotisiksi
instructive kaksikotisin
abessive kaksikotisetta kaksikotisitta
comitative kaksikotisine

Antonyms[edit]