kansalainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kansa +‎ -lainen. Coined by Finnish explorer, historian and author Carl Axel Gottlund.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkɑnsɑlɑi̯nen/, [ˈkɑns̠ɑˌlɑi̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification: kan‧sa‧lai‧nen

Noun[edit]

kansalainen

  1. citizen
  2. national

Declension[edit]

Inflection of kansalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kansalainen kansalaiset
genitive kansalaisen kansalaisten
kansalaisien
partitive kansalaista kansalaisia
illative kansalaiseen kansalaisiin
singular plural
nominative kansalainen kansalaiset
accusative nom. kansalainen kansalaiset
gen. kansalaisen
genitive kansalaisen kansalaisten
kansalaisien
partitive kansalaista kansalaisia
inessive kansalaisessa kansalaisissa
elative kansalaisesta kansalaisista
illative kansalaiseen kansalaisiin
adessive kansalaisella kansalaisilla
ablative kansalaiselta kansalaisilta
allative kansalaiselle kansalaisille
essive kansalaisena kansalaisina
translative kansalaiseksi kansalaisiksi
instructive kansalaisin
abessive kansalaisetta kansalaisitta
comitative kansalaisineen
Possessive forms of kansalainen (type nainen)
possessor singular plural
1st person kansalaiseni kansalaisemme
2nd person kansalaisesi kansalaisenne
3rd person kansalaisensa

Compounds[edit]