kateellinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kade +‎ -llinen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkɑteːlːinen/, [ˈkɑt̪e̞ːlˌline̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification: ka‧teel‧li‧nen

Adjective[edit]

kateellinen (comparative kateellisempi, superlative kateellisin)

  1. envious, jealous (feeling resentful or angered toward someone for a perceived advantage or success, material or otherwise)

Usage notes[edit]

What one is jealous of is expressed with the elative case for things and the allative case for people:

  • Hän on minulle kateellinen. = She/He is jealous of me.
  • Hän on tästä kateellinen. = She/He is jealous of this.

But:

  • Hän on minulle tästä kateellinen. = She/He is jealous of me for that.

Declension[edit]

Inflection of kateellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kateellinen kateelliset
genitive kateellisen kateellisten
kateellisien
partitive kateellista kateellisia
illative kateelliseen kateellisiin
singular plural
nominative kateellinen kateelliset
accusative nom. kateellinen kateelliset
gen. kateellisen
genitive kateellisen kateellisten
kateellisien
partitive kateellista kateellisia
inessive kateellisessa kateellisissa
elative kateellisesta kateellisista
illative kateelliseen kateellisiin
adessive kateellisella kateellisilla
ablative kateelliselta kateellisilta
allative kateelliselle kateellisille
essive kateellisena kateellisina
translative kateelliseksi kateellisiksi
instructive kateellisin
abessive kateellisetta kateellisitta
comitative kateellisine
Possessive forms of kateellinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person kateelliseni kateellisemme
2nd person kateellisesi kateellisenne
3rd person kateellisensa

Derived terms[edit]

Related terms[edit]