kaulakupu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kaula +‎ kupu

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkɑu̯lɑˌkupu/, [ˈkɑu̯lɑˌkupu]
  • Rhymes: -upu
  • Syllabification: kau‧la‧ku‧pu

Noun[edit]

kaulakupu

  1. goiter

Declension[edit]

Inflection of kaulakupu (Kotus type 1/valo, p-v gradation)
nominative kaulakupu kaulakuvut
genitive kaulakuvun kaulakupujen
partitive kaulakupua kaulakupuja
illative kaulakupuun kaulakupuihin
singular plural
nominative kaulakupu kaulakuvut
accusative nom. kaulakupu kaulakuvut
gen. kaulakuvun
genitive kaulakuvun kaulakupujen
partitive kaulakupua kaulakupuja
inessive kaulakuvussa kaulakuvuissa
elative kaulakuvusta kaulakuvuista
illative kaulakupuun kaulakupuihin
adessive kaulakuvulla kaulakuvuilla
ablative kaulakuvulta kaulakuvuilta
allative kaulakuvulle kaulakuvuille
essive kaulakupuna kaulakupuina
translative kaulakuvuksi kaulakuvuiksi
instructive kaulakuvuin
abessive kaulakuvutta kaulakuvuitta
comitative kaulakupuineen
Possessive forms of kaulakupu (type valo)
possessor singular plural
1st person kaulakupuni kaulakupumme
2nd person kaulakupusi kaulakupunne
3rd person kaulakupunsa