kaupunkikunta

Finnish

Etymology

kaupunki +‎ kunta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑu̯puŋkiˌkuntɑ/, [ˈkɑ̝u̯puŋk̟iˌkun̪t̪ɑ̝]
• Rhymes: -untɑ
• Syllabification^(key): kau‧pun‧ki‧kun‧ta

Noun

kaupunkikunta

1. borough, urban municipality, township

Declension

Inflection of kaupunkikunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative		kaupunkikunta	kaupunkikunnat
genitive		kaupunkikunnan	kaupunkikuntien
partitive		kaupunkikuntaa	kaupunkikuntia
illative		kaupunkikuntaan	kaupunkikuntiin
		singular	plural
nominative		kaupunkikunta	kaupunkikunnat
accusative	nom.	kaupunkikunta	kaupunkikunnat
	gen.	kaupunkikunnan
genitive		kaupunkikunnan	kaupunkikuntien kaupunkikuntain rare
partitive		kaupunkikuntaa	kaupunkikuntia
inessive		kaupunkikunnassa	kaupunkikunnissa
elative		kaupunkikunnasta	kaupunkikunnista
illative		kaupunkikuntaan	kaupunkikuntiin
adessive		kaupunkikunnalla	kaupunkikunnilla
ablative		kaupunkikunnalta	kaupunkikunnilta
allative		kaupunkikunnalle	kaupunkikunnille
essive		kaupunkikuntana	kaupunkikuntina
translative		kaupunkikunnaksi	kaupunkikunniksi
abessive		kaupunkikunnatta	kaupunkikunnitta
instructive		—	kaupunkikunnin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kaupunkikunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kaupunkikuntani kaupunkikuntani accusative nom. kaupunkikuntani kaupunkikuntani gen. kaupunkikuntani genitive kaupunkikuntani kaupunkikuntieni kaupunkikuntaini rare partitive kaupunkikuntaani kaupunkikuntiani inessive kaupunkikunnassani kaupunkikunnissani elative kaupunkikunnastani kaupunkikunnistani illative kaupunkikuntaani kaupunkikuntiini adessive kaupunkikunnallani kaupunkikunnillani ablative kaupunkikunnaltani kaupunkikunniltani allative kaupunkikunnalleni kaupunkikunnilleni essive kaupunkikuntanani kaupunkikuntinani translative kaupunkikunnakseni kaupunkikunnikseni abessive kaupunkikunnattani kaupunkikunnittani instructive — — comitative — kaupunkikuntineni second-person singular possessor singular plural nominative kaupunkikuntasi kaupunkikuntasi accusative nom. kaupunkikuntasi kaupunkikuntasi gen. kaupunkikuntasi genitive kaupunkikuntasi kaupunkikuntiesi kaupunkikuntaisi rare partitive kaupunkikuntaasi kaupunkikuntiasi inessive kaupunkikunnassasi kaupunkikunnissasi elative kaupunkikunnastasi kaupunkikunnistasi illative kaupunkikuntaasi kaupunkikuntiisi adessive kaupunkikunnallasi kaupunkikunnillasi ablative kaupunkikunnaltasi kaupunkikunniltasi allative kaupunkikunnallesi kaupunkikunnillesi essive kaupunkikuntanasi kaupunkikuntinasi translative kaupunkikunnaksesi kaupunkikunniksesi abessive kaupunkikunnattasi kaupunkikunnittasi instructive — — comitative — kaupunkikuntinesi first-person plural possessor singular plural nominative kaupunkikuntamme kaupunkikuntamme accusative nom. kaupunkikuntamme kaupunkikuntamme gen. kaupunkikuntamme genitive kaupunkikuntamme kaupunkikuntiemme kaupunkikuntaimme rare partitive kaupunkikuntaamme kaupunkikuntiamme inessive kaupunkikunnassamme kaupunkikunnissamme elative kaupunkikunnastamme kaupunkikunnistamme illative kaupunkikuntaamme kaupunkikuntiimme adessive kaupunkikunnallamme kaupunkikunnillamme ablative kaupunkikunnaltamme kaupunkikunniltamme allative kaupunkikunnallemme kaupunkikunnillemme essive kaupunkikuntanamme kaupunkikuntinamme translative kaupunkikunnaksemme kaupunkikunniksemme abessive kaupunkikunnattamme kaupunkikunnittamme instructive — — comitative — kaupunkikuntinemme second-person plural possessor singular plural nominative kaupunkikuntanne kaupunkikuntanne accusative nom. kaupunkikuntanne kaupunkikuntanne gen. kaupunkikuntanne genitive kaupunkikuntanne kaupunkikuntienne kaupunkikuntainne rare partitive kaupunkikuntaanne kaupunkikuntianne inessive kaupunkikunnassanne kaupunkikunnissanne elative kaupunkikunnastanne kaupunkikunnistanne illative kaupunkikuntaanne kaupunkikuntiinne adessive kaupunkikunnallanne kaupunkikunnillanne ablative kaupunkikunnaltanne kaupunkikunniltanne allative kaupunkikunnallenne kaupunkikunnillenne essive kaupunkikuntananne kaupunkikuntinanne translative kaupunkikunnaksenne kaupunkikunniksenne abessive kaupunkikunnattanne kaupunkikunnittanne instructive — — comitative — kaupunkikuntinenne third-person possessor singular plural nominative kaupunkikuntansa kaupunkikuntansa accusative nom. kaupunkikuntansa kaupunkikuntansa gen. kaupunkikuntansa genitive kaupunkikuntansa kaupunkikuntiensa kaupunkikuntainsa rare partitive kaupunkikuntaansa kaupunkikuntiaan kaupunkikuntiansa inessive kaupunkikunnassaan kaupunkikunnassansa kaupunkikunnissaan kaupunkikunnissansa elative kaupunkikunnastaan kaupunkikunnastansa kaupunkikunnistaan kaupunkikunnistansa illative kaupunkikuntaansa kaupunkikuntiinsa adessive kaupunkikunnallaan kaupunkikunnallansa kaupunkikunnillaan kaupunkikunnillansa ablative kaupunkikunnaltaan kaupunkikunnaltansa kaupunkikunniltaan kaupunkikunniltansa allative kaupunkikunnalleen kaupunkikunnallensa kaupunkikunnilleen kaupunkikunnillensa essive kaupunkikuntanaan kaupunkikuntanansa kaupunkikuntinaan kaupunkikuntinansa translative kaupunkikunnakseen kaupunkikunnaksensa kaupunkikunnikseen kaupunkikunniksensa abessive kaupunkikunnattaan kaupunkikunnattansa kaupunkikunnittaan kaupunkikunnittansa instructive — — comitative — kaupunkikuntineen kaupunkikuntinensa

Further reading

• “kaupunkikunta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02