keimailu

Finnish

Etymology

keimailla (“to flirt”) +‎ -u

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkei̯mɑi̯lu/, [ˈk̟e̞i̯mɑ̝i̯lu]
• Rhymes: -eimɑilu
• Syllabification^(key): kei‧mai‧lu
• Hyphenation^(key): kei‧mai‧lu

Noun

keimailu

1. flirt, coquetry

Declension

Inflection of keimailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative		keimailu	keimailut
genitive		keimailun	keimailujen keimailuiden keimailuitten
partitive		keimailua	keimailuja keimailuita
illative		keimailuun	keimailuihin
		singular	plural
nominative		keimailu	keimailut
accusative	nom.	keimailu	keimailut
	gen.	keimailun
genitive		keimailun	keimailujen keimailuiden keimailuitten
partitive		keimailua	keimailuja keimailuita
inessive		keimailussa	keimailuissa
elative		keimailusta	keimailuista
illative		keimailuun	keimailuihin
adessive		keimailulla	keimailuilla
ablative		keimailulta	keimailuilta
allative		keimailulle	keimailuille
essive		keimailuna	keimailuina
translative		keimailuksi	keimailuiksi
abessive		keimailutta	keimailuitta
instructive		—	keimailuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of keimailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative keimailuni keimailuni accusative nom. keimailuni keimailuni gen. keimailuni genitive keimailuni keimailujeni keimailuideni keimailuitteni partitive keimailuani keimailujani keimailuitani inessive keimailussani keimailuissani elative keimailustani keimailuistani illative keimailuuni keimailuihini adessive keimailullani keimailuillani ablative keimailultani keimailuiltani allative keimailulleni keimailuilleni essive keimailunani keimailuinani translative keimailukseni keimailuikseni abessive keimailuttani keimailuittani instructive — — comitative — keimailuineni second-person singular possessor singular plural nominative keimailusi keimailusi accusative nom. keimailusi keimailusi gen. keimailusi genitive keimailusi keimailujesi keimailuidesi keimailuittesi partitive keimailuasi keimailujasi keimailuitasi inessive keimailussasi keimailuissasi elative keimailustasi keimailuistasi illative keimailuusi keimailuihisi adessive keimailullasi keimailuillasi ablative keimailultasi keimailuiltasi allative keimailullesi keimailuillesi essive keimailunasi keimailuinasi translative keimailuksesi keimailuiksesi abessive keimailuttasi keimailuittasi instructive — — comitative — keimailuinesi first-person plural possessor singular plural nominative keimailumme keimailumme accusative nom. keimailumme keimailumme gen. keimailumme genitive keimailumme keimailujemme keimailuidemme keimailuittemme partitive keimailuamme keimailujamme keimailuitamme inessive keimailussamme keimailuissamme elative keimailustamme keimailuistamme illative keimailuumme keimailuihimme adessive keimailullamme keimailuillamme ablative keimailultamme keimailuiltamme allative keimailullemme keimailuillemme essive keimailunamme keimailuinamme translative keimailuksemme keimailuiksemme abessive keimailuttamme keimailuittamme instructive — — comitative — keimailuinemme second-person plural possessor singular plural nominative keimailunne keimailunne accusative nom. keimailunne keimailunne gen. keimailunne genitive keimailunne keimailujenne keimailuidenne keimailuittenne partitive keimailuanne keimailujanne keimailuitanne inessive keimailussanne keimailuissanne elative keimailustanne keimailuistanne illative keimailuunne keimailuihinne adessive keimailullanne keimailuillanne ablative keimailultanne keimailuiltanne allative keimailullenne keimailuillenne essive keimailunanne keimailuinanne translative keimailuksenne keimailuiksenne abessive keimailuttanne keimailuittanne instructive — — comitative — keimailuinenne third-person possessor singular plural nominative keimailunsa keimailunsa accusative nom. keimailunsa keimailunsa gen. keimailunsa genitive keimailunsa keimailujensa keimailuidensa keimailuittensa partitive keimailuaan keimailuansa keimailujaan keimailuitaan keimailujansa keimailuitansa inessive keimailussaan keimailussansa keimailuissaan keimailuissansa elative keimailustaan keimailustansa keimailuistaan keimailuistansa illative keimailuunsa keimailuihinsa adessive keimailullaan keimailullansa keimailuillaan keimailuillansa ablative keimailultaan keimailultansa keimailuiltaan keimailuiltansa allative keimailulleen keimailullensa keimailuilleen keimailuillensa essive keimailunaan keimailunansa keimailuinaan keimailuinansa translative keimailukseen keimailuksensa keimailuikseen keimailuiksensa abessive keimailuttaan keimailuttansa keimailuittaan keimailuittansa instructive — — comitative — keimailuineen keimailuinensa

Further reading

• “keimailu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023