kertolasku

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

kertolasku

  1. multiplication

Declension[edit]

Inflection of kertolasku (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative kertolasku kertolaskut
genitive kertolaskun kertolaskujen
partitive kertolaskua kertolaskuja
illative kertolaskuun kertolaskuihin
singular plural
nominative kertolasku kertolaskut
accusative nom. kertolasku kertolaskut
gen. kertolaskun
genitive kertolaskun kertolaskujen
partitive kertolaskua kertolaskuja
inessive kertolaskussa kertolaskuissa
elative kertolaskusta kertolaskuista
illative kertolaskuun kertolaskuihin
adessive kertolaskulla kertolaskuilla
ablative kertolaskulta kertolaskuilta
allative kertolaskulle kertolaskuille
essive kertolaskuna kertolaskuina
translative kertolaskuksi kertolaskuiksi
instructive kertolaskuin
abessive kertolaskutta kertolaskuitta
comitative kertolaskuineen