keväinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kevät +‎ -inen

Adjective[edit]

keväinen (comparative keväisempi, superlative keväisin)

  1. springlike

Declension[edit]

Inflection of keväinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative keväinen keväiset
genitive keväisen keväisten
keväisien
partitive keväistä keväisiä
illative keväiseen keväisiin
singular plural
nominative keväinen keväiset
accusative nom. keväinen keväiset
gen. keväisen
genitive keväisen keväisten
keväisien
partitive keväistä keväisiä
inessive keväisessä keväisissä
elative keväisestä keväisistä
illative keväiseen keväisiin
adessive keväisellä keväisillä
ablative keväiseltä keväisiltä
allative keväiselle keväisille
essive keväisenä keväisinä
translative keväiseksi keväisiksi
instructive keväisin
abessive keväisettä keväisittä
comitative keväisine
Possessive forms of keväinen (type nainen)
possessor singular plural
1st person keväiseni keväisemme
2nd person keväisesi keväisenne
3rd person keväisensä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Anagrams[edit]