kiehautus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kiehauttaa (to parboil) + -us (-ing)

Noun[edit]

kiehautus

  1. parboiling (process of boiling briefly).

Declension[edit]

Inflection of kiehautus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kiehautus kiehautukset
genitive kiehautuksen kiehautusten
kiehautuksien
partitive kiehautusta kiehautuksia
illative kiehautukseen kiehautuksiin
singular plural
nominative kiehautus kiehautukset
accusative nom. kiehautus kiehautukset
gen. kiehautuksen
genitive kiehautuksen kiehautusten
kiehautuksien
partitive kiehautusta kiehautuksia
inessive kiehautuksessa kiehautuksissa
elative kiehautuksesta kiehautuksista
illative kiehautukseen kiehautuksiin
adessive kiehautuksella kiehautuksilla
ablative kiehautukselta kiehautuksilta
allative kiehautukselle kiehautuksille
essive kiehautuksena kiehautuksina
translative kiehautukseksi kiehautuksiksi
instructive kiehautuksin
abessive kiehautuksetta kiehautuksitta
comitative kiehautuksineen

Synonyms[edit]

Related terms[edit]