kielenkääntäjä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kielen (of a tongue) +‎ kääntäjä (translator)

Noun[edit]

kielenkääntäjä

  1. translator

Declension[edit]

Inflection of kielenkääntäjä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kielenkääntäjä kielenkääntäjät
genitive kielenkääntäjän kielenkääntäjien
partitive kielenkääntäjää kielenkääntäjiä
illative kielenkääntäjään kielenkääntäjiin
singular plural
nominative kielenkääntäjä kielenkääntäjät
accusative nom. kielenkääntäjä kielenkääntäjät
gen. kielenkääntäjän
genitive kielenkääntäjän kielenkääntäjien
kielenkääntäjäinrare
partitive kielenkääntäjää kielenkääntäjiä
inessive kielenkääntäjässä kielenkääntäjissä
elative kielenkääntäjästä kielenkääntäjistä
illative kielenkääntäjään kielenkääntäjiin
adessive kielenkääntäjällä kielenkääntäjillä
ablative kielenkääntäjältä kielenkääntäjiltä
allative kielenkääntäjälle kielenkääntäjille
essive kielenkääntäjänä kielenkääntäjinä
translative kielenkääntäjäksi kielenkääntäjiksi
instructive kielenkääntäjin
abessive kielenkääntäjättä kielenkääntäjittä
comitative kielenkääntäjineen

Synonyms[edit]

Related terms[edit]