kielenopetus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kielen +‎ opetus

Noun[edit]

kielenopetus

  1. language teaching

Declension[edit]

Inflection of kielenopetus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kielenopetus kielenopetukset
genitive kielenopetuksen kielenopetusten
kielenopetuksien
partitive kielenopetusta kielenopetuksia
illative kielenopetukseen kielenopetuksiin
singular plural
nominative kielenopetus kielenopetukset
accusative nom. kielenopetus kielenopetukset
gen. kielenopetuksen
genitive kielenopetuksen kielenopetusten
kielenopetuksien
partitive kielenopetusta kielenopetuksia
inessive kielenopetuksessa kielenopetuksissa
elative kielenopetuksesta kielenopetuksista
illative kielenopetukseen kielenopetuksiin
adessive kielenopetuksella kielenopetuksilla
ablative kielenopetukselta kielenopetuksilta
allative kielenopetukselle kielenopetuksille
essive kielenopetuksena kielenopetuksina
translative kielenopetukseksi kielenopetuksiksi
instructive kielenopetuksin
abessive kielenopetuksetta kielenopetuksitta
comitative kielenopetuksineen