kielipolitiikka

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kieli +‎ politiikka

Noun[edit]

kielipolitiikka

  1. language politics

Declension[edit]

Inflection of kielipolitiikka (Kotus type 9/kala, kk-k gradation)
nominative kielipolitiikka kielipolitiikat
genitive kielipolitiikan kielipolitiikkojen
partitive kielipolitiikkaa kielipolitiikkoja
illative kielipolitiikkaan kielipolitiikkoihin
singular plural
nominative kielipolitiikka kielipolitiikat
accusative nom. kielipolitiikka kielipolitiikat
gen. kielipolitiikan
genitive kielipolitiikan kielipolitiikkojen
kielipolitiikkainrare
partitive kielipolitiikkaa kielipolitiikkoja
inessive kielipolitiikassa kielipolitiikoissa
elative kielipolitiikasta kielipolitiikoista
illative kielipolitiikkaan kielipolitiikkoihin
adessive kielipolitiikalla kielipolitiikoilla
ablative kielipolitiikalta kielipolitiikoilta
allative kielipolitiikalle kielipolitiikoille
essive kielipolitiikkana kielipolitiikkoina
translative kielipolitiikaksi kielipolitiikoiksi
instructive kielipolitiikoin
abessive kielipolitiikatta kielipolitiikoitta
comitative kielipolitiikkoineen