kieltenvälinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kielten (of languages) +‎ välinen (inter-)

Adjective[edit]

kieltenvälinen

  1. (linguistics) interlingual

Declension[edit]

Inflection of kieltenvälinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kieltenvälinen kieltenväliset
genitive kieltenvälisen kieltenvälisten
kieltenvälisien
partitive kieltenvälistä kieltenvälisiä
illative kieltenväliseen kieltenvälisiin
singular plural
nominative kieltenvälinen kieltenväliset
accusative nom. kieltenvälinen kieltenväliset
gen. kieltenvälisen
genitive kieltenvälisen kieltenvälisten
kieltenvälisien
partitive kieltenvälistä kieltenvälisiä
inessive kieltenvälisessä kieltenvälisissä
elative kieltenvälisestä kieltenvälisistä
illative kieltenväliseen kieltenvälisiin
adessive kieltenvälisellä kieltenvälisillä
ablative kieltenväliseltä kieltenvälisiltä
allative kieltenväliselle kieltenvälisille
essive kieltenvälisenä kieltenvälisinä
translative kieltenväliseksi kieltenvälisiksi
instructive kieltenvälisin
abessive kieltenvälisettä kieltenvälisittä
comitative kieltenvälisine
Possessive forms of kieltenvälinen (type nainen)
possessor singular plural
1st person kieltenväliseni kieltenvälisemme
2nd person kieltenvälisesi kieltenvälisenne
3rd person kieltenvälisensä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.