kiikkerä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

kiikkerä (comparative kiikkerämpi, superlative kiikkerin)

  1. unsteady (e.g. a boat)

Declension[edit]

Inflection of kiikkerä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kiikkerä kiikkerät
genitive kiikkerän kiikkerien
partitive kiikkerää kiikkeriä
illative kiikkerään kiikkeriin
singular plural
nominative kiikkerä kiikkerät
accusative nom. kiikkerä kiikkerät
gen. kiikkerän
genitive kiikkerän kiikkerien
kiikkeräinrare
partitive kiikkerää kiikkeriä
inessive kiikkerässä kiikkerissä
elative kiikkerästä kiikkeristä
illative kiikkerään kiikkeriin
adessive kiikkerällä kiikkerillä
ablative kiikkerältä kiikkeriltä
allative kiikkerälle kiikkerille
essive kiikkeränä kiikkerinä
translative kiikkeräksi kiikkeriksi
instructive kiikkerin
abessive kiikkerättä kiikkerittä
comitative kiikkerine
Possessive forms of kiikkerä (type koira)
possessor singular plural
1st person kiikkeräni kiikkerämme
2nd person kiikkeräsi kiikkeränne
3rd person kiikkeränsä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.