kiimainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kiima +‎ -inen

Adjective[edit]

kiimainen (comparative kiimaisempi, superlative kiimaisin)

  1. rutty
  2. horny

Declension[edit]

Inflection of kiimainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kiimainen kiimaiset
genitive kiimaisen kiimaisten
kiimaisien
partitive kiimaista kiimaisia
illative kiimaiseen kiimaisiin
singular plural
nominative kiimainen kiimaiset
accusative nom.? kiimainen kiimaiset
gen. kiimaisen
genitive kiimaisen kiimaisten
kiimaisien
partitive kiimaista kiimaisia
inessive kiimaisessa kiimaisissa
elative kiimaisesta kiimaisista
illative kiimaiseen kiimaisiin
adessive kiimaisella kiimaisilla
ablative kiimaiselta kiimaisilta
allative kiimaiselleˣ kiimaisilleˣ
essive kiimaisena kiimaisina
translative kiimaiseksi kiimaisiksi
instructive kiimaisin
abessive kiimaisetta kiimaisitta
comitative kiimaisine