kiireinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kiire +‎ -inen

Adjective[edit]

kiireinen (comparative kiireisempi, superlative kiireisin)

  1. hasty, rushed, hurried
  2. busy
  3. occupied

Declension[edit]

Inflection of kiireinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kiireinen kiireiset
genitive kiireisen kiireisten
kiireisien
partitive kiireistä kiireisiä
illative kiireiseen kiireisiin
singular plural
nominative kiireinen kiireiset
accusative nom.? kiireinen kiireiset
gen. kiireisen
genitive kiireisen kiireisten
kiireisien
partitive kiireistä kiireisiä
inessive kiireisessä kiireisissä
elative kiireisestä kiireisistä
illative kiireiseen kiireisiin
adessive kiireisellä kiireisillä
ablative kiireiseltä kiireisiltä
allative kiireiselleˣ kiireisilleˣ
essive kiireisenä kiireisinä
translative kiireiseksi kiireisiksi
instructive kiireisin
abessive kiireisettä kiireisittä
comitative kiireisine