kiistettävä

Finnish

Etymology

From kiistää +‎ -ttävä (present passive participle).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːstetːæʋæ/, [ˈk̟iːs̠te̞t̪̚ˌt̪æʋæ]
• Rhymes: -æʋæ
• Syllabification^(key): kiis‧tet‧tä‧vä
• Hyphenation^(key): kiis‧tet‧tä‧vä

Adjective

kiistettävä (comparative kiistettävämpi, superlative kiistettävin)

1. deniable, refutable

Declension

Inflection of kiistettävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		kiistettävä	kiistettävät
genitive		kiistettävän	kiistettävien
partitive		kiistettävää	kiistettäviä
illative		kiistettävään	kiistettäviin
		singular	plural
nominative		kiistettävä	kiistettävät
accusative	nom.	kiistettävä	kiistettävät
	gen.	kiistettävän
genitive		kiistettävän	kiistettävien kiistettäväin rare
partitive		kiistettävää	kiistettäviä
inessive		kiistettävässä	kiistettävissä
elative		kiistettävästä	kiistettävistä
illative		kiistettävään	kiistettäviin
adessive		kiistettävällä	kiistettävillä
ablative		kiistettävältä	kiistettäviltä
allative		kiistettävälle	kiistettäville
essive		kiistettävänä	kiistettävinä
translative		kiistettäväksi	kiistettäviksi
abessive		kiistettävättä	kiistettävittä
instructive		—	kiistettävin
comitative		—	kiistettävine

Possessive forms of kiistettävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kiistettäväni kiistettäväni accusative nom. kiistettäväni kiistettäväni gen. kiistettäväni genitive kiistettäväni kiistettävieni kiistettäväini rare partitive kiistettävääni kiistettäviäni inessive kiistettävässäni kiistettävissäni elative kiistettävästäni kiistettävistäni illative kiistettävääni kiistettäviini adessive kiistettävälläni kiistettävilläni ablative kiistettävältäni kiistettäviltäni allative kiistettävälleni kiistettävilleni essive kiistettävänäni kiistettävinäni translative kiistettäväkseni kiistettävikseni abessive kiistettävättäni kiistettävittäni instructive — — comitative — kiistettävineni second-person singular possessor singular plural nominative kiistettäväsi kiistettäväsi accusative nom. kiistettäväsi kiistettäväsi gen. kiistettäväsi genitive kiistettäväsi kiistettäviesi kiistettäväisi rare partitive kiistettävääsi kiistettäviäsi inessive kiistettävässäsi kiistettävissäsi elative kiistettävästäsi kiistettävistäsi illative kiistettävääsi kiistettäviisi adessive kiistettävälläsi kiistettävilläsi ablative kiistettävältäsi kiistettäviltäsi allative kiistettävällesi kiistettävillesi essive kiistettävänäsi kiistettävinäsi translative kiistettäväksesi kiistettäviksesi abessive kiistettävättäsi kiistettävittäsi instructive — — comitative — kiistettävinesi first-person plural possessor singular plural nominative kiistettävämme kiistettävämme accusative nom. kiistettävämme kiistettävämme gen. kiistettävämme genitive kiistettävämme kiistettäviemme kiistettäväimme rare partitive kiistettäväämme kiistettäviämme inessive kiistettävässämme kiistettävissämme elative kiistettävästämme kiistettävistämme illative kiistettäväämme kiistettäviimme adessive kiistettävällämme kiistettävillämme ablative kiistettävältämme kiistettäviltämme allative kiistettävällemme kiistettävillemme essive kiistettävänämme kiistettävinämme translative kiistettäväksemme kiistettäviksemme abessive kiistettävättämme kiistettävittämme instructive — — comitative — kiistettävinemme second-person plural possessor singular plural nominative kiistettävänne kiistettävänne accusative nom. kiistettävänne kiistettävänne gen. kiistettävänne genitive kiistettävänne kiistettävienne kiistettäväinne rare partitive kiistettäväänne kiistettäviänne inessive kiistettävässänne kiistettävissänne elative kiistettävästänne kiistettävistänne illative kiistettäväänne kiistettäviinne adessive kiistettävällänne kiistettävillänne ablative kiistettävältänne kiistettäviltänne allative kiistettävällenne kiistettävillenne essive kiistettävänänne kiistettävinänne translative kiistettäväksenne kiistettäviksenne abessive kiistettävättänne kiistettävittänne instructive — — comitative — kiistettävinenne third-person possessor singular plural nominative kiistettävänsä kiistettävänsä accusative nom. kiistettävänsä kiistettävänsä gen. kiistettävänsä genitive kiistettävänsä kiistettäviensä kiistettäväinsä rare partitive kiistettäväänsä kiistettäviään kiistettäviänsä inessive kiistettävässään kiistettävässänsä kiistettävissään kiistettävissänsä elative kiistettävästään kiistettävästänsä kiistettävistään kiistettävistänsä illative kiistettäväänsä kiistettäviinsä adessive kiistettävällään kiistettävällänsä kiistettävillään kiistettävillänsä ablative kiistettävältään kiistettävältänsä kiistettäviltään kiistettäviltänsä allative kiistettävälleen kiistettävällensä kiistettävilleen kiistettävillensä essive kiistettävänään kiistettävänänsä kiistettävinään kiistettävinänsä translative kiistettäväkseen kiistettäväksensä kiistettävikseen kiistettäviksensä abessive kiistettävättään kiistettävättänsä kiistettävittään kiistettävittänsä instructive — — comitative — kiistettävineen kiistettävinensä

Derived terms

• kiistettävyys
• kiistettävästi

Participle

kiistettävä

1. present passive participle of kiistää