kiitäjä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Agential nominal noun of verb kiitää.

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: kii‧tä‧jä
  • IPA(key): /ˈkiːtæjæ/

Noun[edit]

kiitäjä

  1. hawk moth
  2. swift (bird of the family Apodidae)

Declension[edit]

Inflection of kiitäjä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kiitäjä kiitäjät
genitive kiitäjän kiitäjien
partitive kiitäjää kiitäjiä
illative kiitäjään kiitäjiin
singular plural
nominative kiitäjä kiitäjät
accusative nom. kiitäjä kiitäjät
gen. kiitäjän
genitive kiitäjän kiitäjien
kiitäjäinrare
partitive kiitäjää kiitäjiä
inessive kiitäjässä kiitäjissä
elative kiitäjästä kiitäjistä
illative kiitäjään kiitäjiin
adessive kiitäjällä kiitäjillä
ablative kiitäjältä kiitäjiltä
allative kiitäjälle kiitäjille
essive kiitäjänä kiitäjinä
translative kiitäjäksi kiitäjiksi
instructive kiitäjin
abessive kiitäjättä kiitäjittä
comitative kiitäjineen

Hyponyms[edit]