kikkeli

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: kik‧ke‧li
  • Rhymes: -eli

Noun[edit]

kikkeli

  1. (hypocoristic) willy, penis

Declension[edit]

Inflection of kikkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative kikkeli kikkelit
genitive kikkelin kikkelien
kikkeleiden
kikkeleitten
partitive kikkeliä kikkeleitä
kikkelejä
illative kikkeliin kikkeleihin
singular plural
nominative kikkeli kikkelit
accusative nom. kikkeli kikkelit
gen. kikkelin
genitive kikkelin kikkelien
kikkeleiden
kikkeleitten
partitive kikkeliä kikkeleitä
kikkelejä
inessive kikkelissä kikkeleissä
elative kikkelistä kikkeleistä
illative kikkeliin kikkeleihin
adessive kikkelillä kikkeleillä
ablative kikkeliltä kikkeleiltä
allative kikkelille kikkeleille
essive kikkelinä kikkeleinä
translative kikkeliksi kikkeleiksi
instructive kikkelein
abessive kikkelittä kikkeleittä
comitative kikkeleineen