kirjaimellinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kirjaime- ‎(letter, character) +‎ -llinen

Adjective[edit]

kirjaimellinen ‎(comparative kirjaimellisempi, superlative kirjaimellisin)

  1. literal, verbatim (exactly as stated)

Declension[edit]

Inflection of kirjaimellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kirjaimellinen kirjaimelliset
genitive kirjaimellisen kirjaimellisten
kirjaimellisien
partitive kirjaimellista kirjaimellisia
illative kirjaimelliseen kirjaimellisiin
singular plural
nominative kirjaimellinen kirjaimelliset
accusative nom. kirjaimellinen kirjaimelliset
gen. kirjaimellisen
genitive kirjaimellisen kirjaimellisten
kirjaimellisien
partitive kirjaimellista kirjaimellisia
inessive kirjaimellisessa kirjaimellisissa
elative kirjaimellisesta kirjaimellisista
illative kirjaimelliseen kirjaimellisiin
adessive kirjaimellisella kirjaimellisilla
ablative kirjaimelliselta kirjaimellisilta
allative kirjaimelliselle kirjaimellisille
essive kirjaimellisena kirjaimellisina
translative kirjaimelliseksi kirjaimellisiksi
instructive kirjaimellisin
abessive kirjaimellisetta kirjaimellisitta
comitative kirjaimellisine

Antonyms[edit]