kirkonkylä

Finnish

Etymology

kirkon (“of church”) +‎ kylä (“village”), calque of Swedish kyrkby, from kyrka (“church”) + by (“village”), cognate with German Kirchdorf, from Kirche (“church”) + Dorf (“village”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkirkonˌkylæ/, [ˈk̟irko̞ŋˌk̟ylæ]
• Rhymes: -ylæ
• Syllabification^(key): kir‧kon‧ky‧lä

Noun

kirkonkylä

1. (historical) The village in a rural municipality in which the main church and the vicariate were located.

   Synonyms: kk, pokosta (dialectal)

Usage notes

The boundaries of municipalities and parishes used to be the same. Usually the kirkonkylä was also in other respects the most important village in a municipality, e.g. by being the location of municipal offices. Industrialization and railways changed this to a certain extent, and the reduction in the number of municipalities (through mergers) that has progressively taken place since the 1960s has further eroded this connection. The central township of a municipality is currently officially called kuntakeskus, but the term kirkonkylä is frequently used in common language and in place names.

Declension

Inflection of kirkonkylä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		kirkonkylä	kirkonkylät
genitive		kirkonkylän	kirkonkylien
partitive		kirkonkylää	kirkonkyliä
illative		kirkonkylään	kirkonkyliin
		singular	plural
nominative		kirkonkylä	kirkonkylät
accusative	nom.	kirkonkylä	kirkonkylät
	gen.	kirkonkylän
genitive		kirkonkylän	kirkonkylien kirkonkyläin rare
partitive		kirkonkylää	kirkonkyliä
inessive		kirkonkylässä	kirkonkylissä
elative		kirkonkylästä	kirkonkylistä
illative		kirkonkylään	kirkonkyliin
adessive		kirkonkylällä	kirkonkylillä
ablative		kirkonkylältä	kirkonkyliltä
allative		kirkonkylälle	kirkonkylille
essive		kirkonkylänä	kirkonkylinä
translative		kirkonkyläksi	kirkonkyliksi
abessive		kirkonkylättä	kirkonkylittä
instructive		—	kirkonkylin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kirkonkylä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kirkonkyläni kirkonkyläni accusative nom. kirkonkyläni kirkonkyläni gen. kirkonkyläni genitive kirkonkyläni kirkonkylieni kirkonkyläini rare partitive kirkonkylääni kirkonkyliäni inessive kirkonkylässäni kirkonkylissäni elative kirkonkylästäni kirkonkylistäni illative kirkonkylääni kirkonkyliini adessive kirkonkylälläni kirkonkylilläni ablative kirkonkylältäni kirkonkyliltäni allative kirkonkylälleni kirkonkylilleni essive kirkonkylänäni kirkonkylinäni translative kirkonkyläkseni kirkonkylikseni abessive kirkonkylättäni kirkonkylittäni instructive — — comitative — kirkonkylineni second-person singular possessor singular plural nominative kirkonkyläsi kirkonkyläsi accusative nom. kirkonkyläsi kirkonkyläsi gen. kirkonkyläsi genitive kirkonkyläsi kirkonkyliesi kirkonkyläisi rare partitive kirkonkylääsi kirkonkyliäsi inessive kirkonkylässäsi kirkonkylissäsi elative kirkonkylästäsi kirkonkylistäsi illative kirkonkylääsi kirkonkyliisi adessive kirkonkylälläsi kirkonkylilläsi ablative kirkonkylältäsi kirkonkyliltäsi allative kirkonkylällesi kirkonkylillesi essive kirkonkylänäsi kirkonkylinäsi translative kirkonkyläksesi kirkonkyliksesi abessive kirkonkylättäsi kirkonkylittäsi instructive — — comitative — kirkonkylinesi first-person plural possessor singular plural nominative kirkonkylämme kirkonkylämme accusative nom. kirkonkylämme kirkonkylämme gen. kirkonkylämme genitive kirkonkylämme kirkonkyliemme kirkonkyläimme rare partitive kirkonkyläämme kirkonkyliämme inessive kirkonkylässämme kirkonkylissämme elative kirkonkylästämme kirkonkylistämme illative kirkonkyläämme kirkonkyliimme adessive kirkonkylällämme kirkonkylillämme ablative kirkonkylältämme kirkonkyliltämme allative kirkonkylällemme kirkonkylillemme essive kirkonkylänämme kirkonkylinämme translative kirkonkyläksemme kirkonkyliksemme abessive kirkonkylättämme kirkonkylittämme instructive — — comitative — kirkonkylinemme second-person plural possessor singular plural nominative kirkonkylänne kirkonkylänne accusative nom. kirkonkylänne kirkonkylänne gen. kirkonkylänne genitive kirkonkylänne kirkonkylienne kirkonkyläinne rare partitive kirkonkyläänne kirkonkyliänne inessive kirkonkylässänne kirkonkylissänne elative kirkonkylästänne kirkonkylistänne illative kirkonkyläänne kirkonkyliinne adessive kirkonkylällänne kirkonkylillänne ablative kirkonkylältänne kirkonkyliltänne allative kirkonkylällenne kirkonkylillenne essive kirkonkylänänne kirkonkylinänne translative kirkonkyläksenne kirkonkyliksenne abessive kirkonkylättänne kirkonkylittänne instructive — — comitative — kirkonkylinenne third-person possessor singular plural nominative kirkonkylänsä kirkonkylänsä accusative nom. kirkonkylänsä kirkonkylänsä gen. kirkonkylänsä genitive kirkonkylänsä kirkonkyliensä kirkonkyläinsä rare partitive kirkonkyläänsä kirkonkyliään kirkonkyliänsä inessive kirkonkylässään kirkonkylässänsä kirkonkylissään kirkonkylissänsä elative kirkonkylästään kirkonkylästänsä kirkonkylistään kirkonkylistänsä illative kirkonkyläänsä kirkonkyliinsä adessive kirkonkylällään kirkonkylällänsä kirkonkylillään kirkonkylillänsä ablative kirkonkylältään kirkonkylältänsä kirkonkyliltään kirkonkyliltänsä allative kirkonkylälleen kirkonkylällensä kirkonkylilleen kirkonkylillensä essive kirkonkylänään kirkonkylänänsä kirkonkylinään kirkonkylinänsä translative kirkonkyläkseen kirkonkyläksensä kirkonkylikseen kirkonkyliksensä abessive kirkonkylättään kirkonkylättänsä kirkonkylittään kirkonkylittänsä instructive — — comitative — kirkonkylineen kirkonkylinensä

Derived terms

• kirkonkyläläinen

 

Further reading

• “kirkonkylä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02