koettelemus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

koettelemus

  1. ordeal

Declension[edit]

Inflection of koettelemus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative koettelemus koettelemukset
genitive koettelemuksen koettelemusten
koettelemuksien
partitive koettelemusta koettelemuksia
illative koettelemukseen koettelemuksiin
singular plural
nominative koettelemus koettelemukset
accusative nom.? koettelemus koettelemukset
gen. koettelemuksen
genitive koettelemuksen koettelemusten
koettelemuksien
partitive koettelemusta koettelemuksia
inessive koettelemuksessa koettelemuksissa
elative koettelemuksesta koettelemuksista
illative koettelemukseen koettelemuksiin
adessive koettelemuksella koettelemuksilla
ablative koettelemukselta koettelemuksilta
allative koettelemukselleˣ koettelemuksilleˣ
essive koettelemuksena koettelemuksina
translative koettelemukseksi koettelemuksiksi
instructive koettelemuksin
abessive koettelemuksetta koettelemuksitta
comitative koettelemuksineen