kohtalokkuus

Finnish

Etymology

kohtalokas +‎ -uus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkohtɑlokːuːs/, [ˈko̞xt̪ɑ̝ˌlo̞kːuːs̠]
• Rhymes: -okːuːs
• Syllabification^(key): koh‧ta‧lok‧kuus
• Hyphenation^(key): koh‧ta‧lok‧kuus

Noun

kohtalokkuus

1. fatefulness
2. fatalness, fatality

Declension

Inflection of kohtalokkuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative		kohtalokkuus	kohtalokkuudet
genitive		kohtalokkuuden	kohtalokkuuksien
partitive		kohtalokkuutta	kohtalokkuuksia
illative		kohtalokkuuteen	kohtalokkuuksiin
		singular	plural
nominative		kohtalokkuus	kohtalokkuudet
accusative	nom.	kohtalokkuus	kohtalokkuudet
	gen.	kohtalokkuuden
genitive		kohtalokkuuden	kohtalokkuuksien
partitive		kohtalokkuutta	kohtalokkuuksia
inessive		kohtalokkuudessa	kohtalokkuuksissa
elative		kohtalokkuudesta	kohtalokkuuksista
illative		kohtalokkuuteen	kohtalokkuuksiin
adessive		kohtalokkuudella	kohtalokkuuksilla
ablative		kohtalokkuudelta	kohtalokkuuksilta
allative		kohtalokkuudelle	kohtalokkuuksille
essive		kohtalokkuutena	kohtalokkuuksina
translative		kohtalokkuudeksi	kohtalokkuuksiksi
abessive		kohtalokkuudetta	kohtalokkuuksitta
instructive		—	kohtalokkuuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kohtalokkuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kohtalokkuuteni kohtalokkuuteni accusative nom. kohtalokkuuteni kohtalokkuuteni gen. kohtalokkuuteni genitive kohtalokkuuteni kohtalokkuuksieni partitive kohtalokkuuttani kohtalokkuuksiani inessive kohtalokkuudessani kohtalokkuuksissani elative kohtalokkuudestani kohtalokkuuksistani illative kohtalokkuuteeni kohtalokkuuksiini adessive kohtalokkuudellani kohtalokkuuksillani ablative kohtalokkuudeltani kohtalokkuuksiltani allative kohtalokkuudelleni kohtalokkuuksilleni essive kohtalokkuutenani kohtalokkuuksinani translative kohtalokkuudekseni kohtalokkuuksikseni abessive kohtalokkuudettani kohtalokkuuksittani instructive — — comitative — kohtalokkuuksineni second-person singular possessor singular plural nominative kohtalokkuutesi kohtalokkuutesi accusative nom. kohtalokkuutesi kohtalokkuutesi gen. kohtalokkuutesi genitive kohtalokkuutesi kohtalokkuuksiesi partitive kohtalokkuuttasi kohtalokkuuksiasi inessive kohtalokkuudessasi kohtalokkuuksissasi elative kohtalokkuudestasi kohtalokkuuksistasi illative kohtalokkuuteesi kohtalokkuuksiisi adessive kohtalokkuudellasi kohtalokkuuksillasi ablative kohtalokkuudeltasi kohtalokkuuksiltasi allative kohtalokkuudellesi kohtalokkuuksillesi essive kohtalokkuutenasi kohtalokkuuksinasi translative kohtalokkuudeksesi kohtalokkuuksiksesi abessive kohtalokkuudettasi kohtalokkuuksittasi instructive — — comitative — kohtalokkuuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative kohtalokkuutemme kohtalokkuutemme accusative nom. kohtalokkuutemme kohtalokkuutemme gen. kohtalokkuutemme genitive kohtalokkuutemme kohtalokkuuksiemme partitive kohtalokkuuttamme kohtalokkuuksiamme inessive kohtalokkuudessamme kohtalokkuuksissamme elative kohtalokkuudestamme kohtalokkuuksistamme illative kohtalokkuuteemme kohtalokkuuksiimme adessive kohtalokkuudellamme kohtalokkuuksillamme ablative kohtalokkuudeltamme kohtalokkuuksiltamme allative kohtalokkuudellemme kohtalokkuuksillemme essive kohtalokkuutenamme kohtalokkuuksinamme translative kohtalokkuudeksemme kohtalokkuuksiksemme abessive kohtalokkuudettamme kohtalokkuuksittamme instructive — — comitative — kohtalokkuuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative kohtalokkuutenne kohtalokkuutenne accusative nom. kohtalokkuutenne kohtalokkuutenne gen. kohtalokkuutenne genitive kohtalokkuutenne kohtalokkuuksienne partitive kohtalokkuuttanne kohtalokkuuksianne inessive kohtalokkuudessanne kohtalokkuuksissanne elative kohtalokkuudestanne kohtalokkuuksistanne illative kohtalokkuuteenne kohtalokkuuksiinne adessive kohtalokkuudellanne kohtalokkuuksillanne ablative kohtalokkuudeltanne kohtalokkuuksiltanne allative kohtalokkuudellenne kohtalokkuuksillenne essive kohtalokkuutenanne kohtalokkuuksinanne translative kohtalokkuudeksenne kohtalokkuuksiksenne abessive kohtalokkuudettanne kohtalokkuuksittanne instructive — — comitative — kohtalokkuuksinenne third-person possessor singular plural nominative kohtalokkuutensa kohtalokkuutensa accusative nom. kohtalokkuutensa kohtalokkuutensa gen. kohtalokkuutensa genitive kohtalokkuutensa kohtalokkuuksiensa partitive kohtalokkuuttaan kohtalokkuuttansa kohtalokkuuksiaan kohtalokkuuksiansa inessive kohtalokkuudessaan kohtalokkuudessansa kohtalokkuuksissaan kohtalokkuuksissansa elative kohtalokkuudestaan kohtalokkuudestansa kohtalokkuuksistaan kohtalokkuuksistansa illative kohtalokkuuteensa kohtalokkuuksiinsa adessive kohtalokkuudellaan kohtalokkuudellansa kohtalokkuuksillaan kohtalokkuuksillansa ablative kohtalokkuudeltaan kohtalokkuudeltansa kohtalokkuuksiltaan kohtalokkuuksiltansa allative kohtalokkuudelleen kohtalokkuudellensa kohtalokkuuksilleen kohtalokkuuksillensa essive kohtalokkuutenaan kohtalokkuutenansa kohtalokkuuksinaan kohtalokkuuksinansa translative kohtalokkuudekseen kohtalokkuudeksensa kohtalokkuuksikseen kohtalokkuuksiksensa abessive kohtalokkuudettaan kohtalokkuudettansa kohtalokkuuksittaan kohtalokkuuksittansa instructive — — comitative — kohtalokkuuksineen kohtalokkuuksinensa

Further reading

• “kohtalokkuus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023