konnotaatio

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

konnotaatio

  1. connotation (suggested or implied meaning)

Declension[edit]

Inflection of konnotaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative konnotaatio konnotaatiot
genitive konnotaation konnotaatioiden
konnotaatioitten
partitive konnotaatiota konnotaatioita
illative konnotaatioon konnotaatioihin
singular plural
nominative konnotaatio konnotaatiot
accusative nom. konnotaatio konnotaatiot
gen. konnotaation
genitive konnotaation konnotaatioiden
konnotaatioitten
partitive konnotaatiota konnotaatioita
inessive konnotaatiossa konnotaatioissa
elative konnotaatiosta konnotaatioista
illative konnotaatioon konnotaatioihin
adessive konnotaatiolla konnotaatioilla
ablative konnotaatiolta konnotaatioilta
allative konnotaatiolle konnotaatioille
essive konnotaationa konnotaatioina
translative konnotaatioksi konnotaatioiksi
instructive konnotaatioin
abessive konnotaatiotta konnotaatioitta
comitative konnotaatioineen